Pahan vallassa?

Seuraava teksti kritisoi yhteiskunnan ja ihmisten nykytilaa, erityisesti ihmisten itsekkyyttä. Samalla se voi toimia valheenpaljastimena: Jos koet tekstin vastenmielisenä, se paljastaa sinun suhtautuvan itsekkyyteen positiivisesti.

Ihminen eroaa muista eläimistä ennen kaikkea inhimillisyydellään – ihminen on inhimillinen olento. Inhimillisyys tarkoittaa toisten ihmisten, eläinten ja kasvien huomioimista sekä asioiden jakamista. Kiteytettynä voidaan sanoa, että inhimillisyys on epäitsekkyyttä, halua jakaa elämän ja kokemukset lajitovereiden kanssa. Ihminen onkin eläinlajeista paras jakamaan asioita, erityisesti tietoa ja informaatiota. Ihmiset pystyvät kertomaan toisilleen menneistä ajoista, ihmisten teoista ja tapahtumista tai vastaavasti jakamaan suunnitelmiaan ja jopa mielikuvituksensa luomuksia. Ihminen kykenee luomaan visioita, musiikkia, taidetta ja muita tuotoksia, ja hän tekee tämän useinmiten juuri siksi, että ne voidaan jakaa lajitovereiden kanssa.

Monet ihmiset, ainakin inhimilliset sellaiset, pitävät epäitsekkyyttä hyvänä asiana. Tämä on varsin loogista ja rationaalista, sillä laumaeläiminä me tarvitsemme lajitovereita, jaettua yhteistä kieltä, arvoja ja erityisesti täällä pohjoisessa yhteistä infrastruktuuria, jonka ylläpitämiseen yhteistyö ja luottamus on välttämätöntä. Kunhan ymmärrämme, että jakaminen ja epäitsekkyys ovat hyviä asioita, ymmärrämme myös, että niiden vastakohta, itsekkyys, on huono asia. Itsekkyyden vallassa oleva ihminen voidaankin nähdä pahan vallassa olevana, egonsa, minänsä vankina.

Mistä tämä kasvava itsekkyys, pakonomainen omillaan pärjäämisen ja individualismin tavoittelu, sitten johtuu? Maailmassa on harvoja asioita joille ei ole syytä, ja todellisuuttamme ohjaakin syy-seurauksen laki. Jos haluamme ymmärtää, miksi ihmisistä on tullut niin itsekkäitä, meidän täytyy tarkastella, millaisissa tilanteissa ihminen on itsekkäimmillään. Pakokauhussa tai paniikissa olevat ihmiset eivät halua totella muita ihmisiä tai noudattaa sääntöjä. Myös ahdistunut tai peloissaan oleva ihminen päätyy usein ajattelemaan vain itseään. Kärjistetysti voidaan todeta, että itsekkyys ja sitäkautta pahuus johtuu pelosta. Tätä pelkoa kvarttaalitaloudessa lietsoo ja ruokkii ihmisten itsekkyys, kasvava epävarmuus, joka näyttäisi kumpuavan teollistumisen ja koneiden kiihdyttämästä muutoksesta sekä ihmisten, arvojen ja tavaroiden levottomasta liikehdinnästä kaupungeista, maanosista ja paikoista toiseen.

Rauhaa ja rakkautta.