Puolustusministeriö on julkaissut tänään uuden kansallisen CBRNE-strategian, joka pureutuu vakaviin uhkiin, kuten kemiallisiin, biologisiin, radioaktiivisiin ja ydinvaaroihin sekä räjähteiden käyttöön. Strategia vastaa sekä tahattomiin että tahallisiin uhkatilanteisiin, joita voivat aiheuttaa esimerkiksi terroristit tai valtiolliset toimijat.
CBRNE on lyhenne englannin kielen sanoista Chemical, Biological, Radiological, Nuclear, and Explosives, eli kemialliset, biologiset, säteilyyn ja ydinmateriaaleihin liittyvät sekä räjähteet. Kyseessä on maailmanlaajuinen viitekehys, joka kattaa näiden uhkien havaitsemisen, torjunnan ja hallinnan.
Puolustusministeri Antti Häkkänen korosti tiedotustilaisuudessa, että Suomi on ollut pitkään varautumisen mallimaa. ”Sodan kynnyksen alapuolella tapahtuva laaja-alainen vaikuttaminen on aikaisempaa todennäköisempää. Meidän on oltava valmiita torjumaan tahallisesti aiheutettuja CBRNE-uhkia, olipa kyse yksittäisestä henkilöstä, laajasta väestöstä tai infrastruktuurista, kuten elintarvikkeista ja juomavedestä,” Häkkänen totesi.
Strategian tavoitteena on suojata väestöä ja varmistaa viranomaisten toimintakyky myös äärimmäisissä tilanteissa. Tämä edellyttää viranomaisten välistä tiivistä yhteistyötä sekä kansainvälistä koordinaatiota, erityisesti Naton ja EU:n puitteissa.
Uusi strategia tehostaa uhkien havaitsemista ja niihin reagoimista sekä kansainvälisiä harjoituksia ja koulutusta. Kirjoittajaryhmä, joka koostuu poikkihallinnollisesta CBRNE-komiteasta ja operatiivisista viranomaisista, laatii myöhemmin tarkemman toimeenpanosuunnitelman strategian tueksi.
Edellinen strategia julkaistiin vuonna 2017, mutta muuttunut maailmanpoliittinen tilanne on tuonut mukanaan uusia uhkia, jotka vaativat päivitettyjä varautumistoimia.
GIPHY App Key not set. Please check settings