Puutarhanhoito – Terveeksi tekevä harrastus – Eilen, Tänään ja Huomenna

Puutarhanhoito on ollut ihmisen kumppani jo vuosituhansien ajan, tarjoten paitsi ravintoa myös henkistä hyvinvointia. Viimeaikaiset tutkimukset ovat alkaneet valottaa, miksi multaan upotetut kädet ja maaperän tuoksu voivat saada meidät tuntemaan olomme rauhallisemmaksi ja onnellisemmaksi. Yksi avain tähän mysteeriin löytyy maaperän mikrobeista, erityisesti Mycobacterium vaccae -mykobakteerista, joka voi lisätä serotoniinin tuotantoa aivoissa ja siten parantaa mielialaa. Tämä luonnollinen liittolainen on kulkenut ihmisen rinnalla koko evoluution ajan, muistuttaen meitä siitä, että yhteys luontoon on terveytemme kulmakivi.

Vuonna 2007 julkaistu tutkimus (Neuroscience, Lowry et al.) osoitti, että Mycobacterium vaccae -bakteeri vaikuttaa serotoniinin tuotantoon aivoissa. Hiirikokeissa havaittiin, että bakteerille altistuneet eläimet osoittivat vähentyneitä ahdistuksen oireita, ja niiden aivojen serotoniinia tuottavat neuronit aktivoituivat. Tämä vaikutus muistuttaa masennuslääkkeiden toimintaa, mutta ilman keinotekoisia aineita. Serotoniini, joka tunnetaan ”onnellisuushormonina”, säätelee mielialaa, unta ja stressivasteita, joten sen lisääntyminen voi selittää puutarhanhoidon rentouttavan vaikutuksen.

Vaikka suurin osa tutkimuksista on tehty eläimillä, on viitteitä siitä, että M. vaccae vaikuttaa myös ihmisiin. Vuonna 2022 julkaistu tutkimus (Journal of the American Society for Horticultural Science) tarkasteli, miten maaperän käsittely ja bakteerille altistuminen voivat edistää fysiologista rentoutumista. Tutkimuksessa ehdotettiin, että bakteerin hengittäminen tai ihon kautta imeytyminen puutarhanhoidon aikana voisi stimuloida kehon hyvinvointivasteita. Vaikka suoraa serotoniinitason nousua ei vielä ole kattavasti mitattu ihmisillä, nämä havainnot viittaavat siihen, että multaan koskeminen on enemmän kuin pelkkä harrastus – se on biologinen yhteys hyvinvointiin.

Ihmisen suhde maaperään juontaa juurensa lajimme alkuhetkiin. Jo ennen maanviljelyn keksimistä esi-isämme keräilivät kasveja ja kaivoivat juuria, altistuen samalla maaperän mikrobeille. Tämä vuorovaikutus ei ollut sattumaa – se oli osa selviytymistämme. Mycobacterium vaccae ja muut maaperän mikrobit ovat saattaneet muokata immuunijärjestelmäämme ja aivojemme toimintaa, auttaen meitä selviämään stressistä ja ylläpitämään henkistä tasapainoa. Nykyajan kaupunkiympäristöissä olemme kuitenkin etääntyneet tästä luonnollisesta liittolaisesta, mikä voi osaltaan selittää stressin ja mielenterveysongelmien lisääntymistä.

Puutarhanhoito palauttaa meidät tähän ikiaikaiseen suhteeseen. Kun kaivamme multaa, istutamme siemeniä tai kitkemme rikkaruohoja, emme ainoastaan hoida kasveja, vaan myös itseämme. M. vaccae -bakteerin on arveltu vahvistavan immuunijärjestelmää ja vähentävän tulehdustiloja, jotka liittyvät moniin kroonisiin sairauksiin. Samalla puutarhanhoito tarjoaa liikuntaa, auringonvaloa ja mahdollisuuden mindfulnessiin – kaikki tekijöitä, jotka tukevat kokonaisvaltaista terveyttä.

Puutarhanhoito on ainutlaatuinen yhdistelmä fyysistä aktiivisuutta, luontoyhteyttä ja mikrobiologista vuorovaikutusta. Se muistuttaa meitä siitä, että olemme osa luontoa, ei sen ulkopuolisia tarkkailijoita. Mycobacterium vaccae on vain yksi esimerkki siitä, miten maaperä voi toimia terveytemme tukijana, mutta se korostaa, miksi luonnossa vietetty aika on niin arvokasta. Vaikka tarvitsemme lisää tutkimusta ymmärtääksemme näitä mekanismeja ihmisillä, on selvää, että puutarhanhoito on enemmän kuin pelkkä ajanviete – se on tapa hoitaa kehoa ja mieltä.

Kutsu multaan on kutsu juurillemme. Olipa kyseessä pieni yrttiruukku ikkunalaudalla tai laaja kasvimaa, puutarhanhoito yhdistää meidät evoluution aikaiseen kumppaniimme, maaperään. Joten tartu lapioon, upota kätesi multaan ja anna luonnon hoitaa – serotoniini ja hyvinvointi saattavat odottaa juuri seuraavan mullanmurun takana.

Lähteet:

• Lowry, C. A., et al. (2007). ”Identification of an immune-responsive mesolimbocortical serotonergic system: Potential role in regulation of emotional behavior.” Neuroscience.
• Park, S.-H., et al. (2022). ”Effects of soil-based microbial exposure on human health.” Journal of the American Society for Horticultural Science.