Sähkömagneettiset kentät (EMF) ovat olleet tutkijoiden kiinnostuksen kohteena vuosikymmenten ajan, erityisesti niiden mahdollisten terveysvaikutusten vuoksi. Sähköä ja langatonta teknologiaa on kaikkialla – voimalinjoista matkapuhelimiin – mutta samalla on herännyt huoli siitä, voivatko nämä kentät vaikuttaa terveyteemme. Tässä artikkelissa tarkastellaan tutkimuksia, joissa on osoitettu yhteys sähkömagneettisten kenttien ja erilaisten sairauksien välillä, keskittyen sekä pientaajuisiin (ELF-EMF) että radiotaajuisiin (RF-EMF) kenttiin.
Pientaajuiset sähkömagneettiset kentät (ELF-EMF) ja terveysriskit
Pientaajuiset sähkömagneettiset kentät (50–60 Hz) syntyvät voimalinjoista, sähköverkoista ja kodinkoneista. Niiden vaikutuksia on tutkittu erityisesti neurodegeneratiivisten sairauksien ja syöpien osalta.
Alzheimerin tauti
Useat tutkimukset ovat löytäneet yhteyden ELF-EMF-altistuksen ja Alzheimerin taudin riskin välillä. Vuonna 2009 julkaistu tutkimus (American Journal of Epidemiology), jota johti Amy Huss, tarkasteli sveitsiläisiä, jotka asuivat alle 50 metrin päässä suurjännitelinjoista. Tulokset osoittivat, että pitkäaikainen altistuminen (yli 10 vuotta) magneettikentille, joiden voimakkuus oli yli 0,4 mikroteslaa, kaksinkertaisti Alzheimerin taudin riskin. Tutkijat arvelivat, että magneettikentät voivat lisätä oksidatiivista stressiä aivoissa, mikä voisi edistää neurodegeneraatiota. Samansuuntaisia tuloksia tuki EU:n SCENIHR-komitean raportti (2009), joka korosti, että vaikka korrelaatio on selvä, syy-yhteys vaatii lisätutkimusta.
Lapsuusiän leukemia
Yksi vahvimmin dokumentoitu yhteys on ELF-EMF:n ja lapsuusiän leukemian välillä. Ahlbom et al. (2000) meta-analyysi, julkaistu British Journal of Cancer -lehdessä, kokosi dataa useista maista ja osoitti, että magneettikentät, joiden voimakkuus oli yli 0,4 mikroteslaa, lisäsivät leukemiariskiä lapsilla. Vaikka absoluuttinen riski on pieni (1–2 tapausta 100 000 lasta kohden vuodessa), löydös on ollut johdonmukainen useissa tutkimuksissa. WHO luokitteli ELF-EMF:n ”mahdollisesti karsinogeeniseksi” tämän perusteella vuonna 2007.
Diabetes ja neurologiset oireet
Havas (2006) tutki ”dirty electricity” -ilmiön vaikutuksia, eli sähköverkossa esiintyviä häiriöitä, ja niiden yhteyttä diabetekseen ja neurologisiin sairauksiin. Tutkimuksessa havaittiin, että tyypin 1 diabeetikot tarvitsivat vähemmän insuliinia ja multippeliskleroosia (MS) sairastavat kokivat vähemmän oireita, kun häiriöt minimoitiin Graham/Stetzer-suodattimilla. Vaikutukset voivat liittyä sähkömagneettisten kenttien aiheuttamaan stressireaktioon, mutta tutkimus oli pienimuotoinen ja vaatii lisävahvistusta.
Radiotaajuiset sähkömagneettiset kentät (RF-EMF) ja terveys
Radiotaajuiset kentät (RF-EMF) liittyvät langattomaan teknologiaan, kuten matkapuhelimiin ja Wi-Fi-verkkoihin. Niiden vaikutuksia on tutkittu erityisesti syöpäriskin ja neurologisten vaikutusten osalta.
Syöpäriski
INTERPHONE-tutkimus (2010) oli laaja kansainvälinen projekti, joka tutki matkapuhelinkäytön ja aivokasvainten välistä yhteyttä. Vaikka yleinen riski oli pieni, tutkimus osoitti, että pitkäaikaiskäyttäjillä (yli 10 vuotta, yli 30 minuuttia päivässä) glioman riski oli koholla. Tämä tuki IARC:n (2011) päätöstä luokitella RF-EMF ”mahdollisesti karsinogeeniseksi” (luokka 2B). Lisäksi WHO:n tuore systemaattinen katsaus (pre-proof, 2025) vahvisti, että koe-eläimillä RF-EMF-altistus lisäsi sydämen schwannoomien ja glioomien esiintyvyyttä, mikä viittaa biologiseen vaikutukseen.
Multippeliskleroosi (MS)
Khaki-Khatibi et al. (2019) tutki RF-EMF:n vaikutuksia MS-riskiin. Tutkimuksessa havaittiin, että elektronisten laitteiden käyttö voi lisätä alttiutta MS:lle, mahdollisesti immuunijärjestelmään ja myeliinivaurioihin liittyvien vaikutusten kautta. Vaikka löydös on kiinnostava, se vaatii lisätutkimusta mekanismin selvittämiseksi.
Sähkökatkosten ja ilmansaasteiden terveysvaikutukset
Sähköön liittyvät terveysriskit eivät rajoitu pelkästään sähkömagneettisiin kenttiin. Sähkön saatavuuden puute ja sähköntuotannon ympäristövaikutukset ovat myös merkittäviä.
Sähkökatkokset
Casey et al. (2020) narratiivisessa katsauksessa osoitettiin, että sähkökatkokset lisäävät kuolleisuutta ja sairastavuutta, erityisesti sydän-, hengityselin- ja munuaissairauksien osalta. Sähköstä riippuvaiset potilaat, kuten happikonsentraattoreita käyttävät, ovat erityisen haavoittuvaisia. Sähkökatkosten aikana myös hiilimonoksidimyrkytysten riski kasvaa generaattorien käytön vuoksi
Ilmansaasteet sähköntuotannosta
EPA:n raportti (2025) korostaa, että fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalaitokset tuottavat ilmansaasteita, kuten PM2.5-hiukkasia, jotka lisäävät hengityselin- ja sydänsairauksien riskiä. Lisäksi elohopeapäästöt (Hg) voivat aiheuttaa neurologisia ongelmia, erityisesti lapsilla ja sikiöillä.
Yhteenveto tuulivoiman haitoista
Tuulivoiman ympäristö- ja terveysvaikutuksia on tutkittu alustavasti, ja vaikka se on tärkeä osa uusiutuvaa energiaa, siihen liittyy myös haittoja. Tuulivoimaloiden ääni ja infraääni voivat aiheuttaa osalle lähellä asuvista oireita, kuten unihäiriöitä ja stressiä, vaikka suoraa syy-yhteyttä ei ole vahvistettu. THL:n (2018–2020) tutkimukset osoittivat, että oireilu on yleisempää voimaloiden lähellä, mutta infraäänitasot jäävät alle kuulokynnyksen.
Infrastruktuurin rakentaminen metsiin ja meriin vaikuttaa ekosysteemeihin. Metsissä tuulivoimalat pirstovat elinympäristöjä ja voivat häiritä eläimiä, vaikka fyysinen käyttöala on pieni (2–3 % alueesta). Merituulivoimaloiden rakentaminen aiheuttaa melua ja veden samentumista, jotka häiritsevät merieliöstöä, erityisesti rakentamisvaiheessa. Vaikutukset ovat usein paikallisia ja lyhytaikaisia, mutta pitkäaikaisia muutoksia, kuten merenpohjan ekosysteemien dynamiikkaa, on tutkittu vähemmän.
Tuulivoimaloissa käytettävä öljy (esim. vaihteisto- ja hydrauliikkaöljy) voi vuotaa onnettomuustilanteissa, kuten Ruotsin Vestas-onnettomuudessa (2017), jossa maastoon levisi 1 000 litraa öljyä. Tällaiset vuodot voivat saastuttaa maaperää ja vesistöjä, mutta niiden laajuutta ja terveysvaikutuksia ei ole tutkittu kattavasti. Lisäksi tuulivoimaloiden siivet, jotka on usein valmistettu lasikuidusta, vapauttavat pieniä määriä mikromuovia (Ruotsissa 0,6 tonnia/vuosi). Suurempi ongelma on lapojen kierrätys: esimerkiksi 4,2 MW:n turbiinin lavoista jää 50 tonnia jätettä, jota on vaikea kierrättää, mikä voi pitkällä aikavälillä lisätä ympäristökuormitusta.
Euroopassa tuulivoimaloiden vaikutukset lintuihin ovat pienemmät kuin Yhdysvalloissa, mutta ne vaihtelevat maittain. Espanjassa SEO/BirdLife -järjestö arvioi, että tuulivoimalat tappavat 6–18 miljoonaa lintua ja lepakkoa vuodessa. Tutkimukset osoittavat myös, että monet lintulajit välttävät tuulivoimala-alueita. Esimerkiksi Skotlannissa (Pearce-Higgins et al., 2012) havaittiin, että kanalinnut, kuten riekot, vähensivät pesimätiheyttään 50 % tuulivoimaloiden lähellä (alle 500 m). Maaeläinten osalta vaikutukset ovat vähemmän dokumentoituja. Rabin et al. (2006) tutkivat Kaliforniassa kaneja ja oravia tuulivoimala-alueilla ja havaitsivat, että jotkut lajit, kuten kengururotat, välttelevät alueita melun ja liikkumisen vuoksi. Suomessa porojen on havaittu välttelevän tuulivoimala-alueita.
Tuulivoiman haittojen tutkimus on vielä osin puutteellista, erityisesti pitkäaikaisvaikutusten osalta. Vaikka suorat vaikutukset ovat usein rajallisia, paikalliset ekosysteemit, asukkaiden kokemukset ja kierrätyshaasteet vaativat tarkempaa arviointia. Tuulivoiman laajentaminen edellyttää huolellista suunnittelua, jotta haitat voidaan minimoida.
Sähköriippuvuudet lisäävät riippuvuutta akkuteollisuuteen
Akkuteollisuuteen liittyy monia haittoja: raaka-aineiden louhinta vahingoittaa ekosysteemejä, työntekijät altistuvat myrkyllisille kemikaaleille, ja akkuhapot aiheuttavat vakavia terveysriskejä, kuten palovammoja ja myrkyllisten kaasujen vapautumista. Jätehuolto ja kierrätys ovat edelleen ongelmallisia, ja erityisesti litiumioniakkujen tulipaloriskit ovat merkittäviä. Vaikka akut ovat välttämättömiä sähkön varastoinnissa, niiden ympäristö- ja terveysvaikutukset edellyttävät tiukempia säädöksiä, parempaa kierrätystä ja turvallisempia materiaaleja.
Tutkimusten rajoitukset ja tulevaisuuden näkymät
Vaikka tutkimukset osoittavat yhteyksiä sähkömagneettisten kenttien ja sairauksien välillä, syy-yhteyksien vahvistaminen on haastavaa. Altistuksen mittaaminen on usein epätarkkaa, ja muut tekijät, kuten elinympäristö tai sosioekonomiset olosuhteet, voivat vaikuttaa tuloksiin. Eläinkokeet, kuten WHO:n (2025) katsauksessa, osoittavat biologisia vaikutuksia, mutta ihmistutkimuksissa tulokset ovat vähemmän yksiselitteisiä. Tarvitaan lisää pitkäaikaisia tutkimuksia, joissa altistusta mitataan tarkasti ja muut muuttujat huomioidaan. Puolueettomien tutkimusten tekeminen on kuitenkin hankaloitunut, koska markkinavoimat säätelevät usein myös tutkimusten rahoitusta.
Sähkö on välttämätön osa modernia elämää, mutta sen mahdolliset terveysvaikutukset ansaitsevat huomiota. Tutkimukset viittaavat siihen, että erityisesti haavoittuvien ryhmien, kuten lasten ja pitkäaikaisesti altistuvien, osalta varovaisuus voi olla paikallaan. Jatkotutkimukset ja teknologian kehitys, kuten ”dirty electricity” -suodattimet, voivat auttaa vähentämään riskejä.
Lähteet:
- Ahlbom, A., et al. (2000). ”A pooled analysis of magnetic fields and childhood leukaemia.” British Journal of Cancer. Linkki
- Casey, J. A., et al. (2020). ”Power outages and health: A narrative review.” Environmental Health Perspectives. Linkki
- EPA. (2025). ”Health and Environmental Effects of Power Plants.” Linkki
- Havas, M. (2006). ”Electromagnetic hypersensitivity: Biological effects of dirty electricity with emphasis on diabetes and multiple sclerosis.” Electromagnetic Biology and Medicine. Linkki
- Huss, A., et al. (2009). ”Residence near power lines and mortality from neurodegenerative diseases: longitudinal study of the Swiss population.” American Journal of Epidemiology. Linkki
- INTERPHONE Study Group. (2010). ”Brain tumour risk in relation to mobile telephone use: results of the INTERPHONE international case-control study.” International Journal of Epidemiology. Linkki
- Khaki-Khatibi, F., et al. (2019). ”The effects of electromagnetic fields on the risk of multiple sclerosis.” Journal of Environmental Health Science and Engineering. Linkki
GIPHY App Key not set. Please check settings