Saksa käynnistää pysyvän joukkojen sijoittamisen Naton itäiselle laidalle

Berliini aktivoi virallisesti prikaatin Liettuassa – merkittävä muutos maan puolustuspolitiikassa

BERLIINI – Saksa on virallisesti käynnistänyt tiistaina ensimmäisen pysyvän ulkomaisen joukkojen sijoituksensa sitten toisen maailmansodan. Liettuaan perustettu 5 000 sotilaan panssariprikaati on osa Berliinin pyrkimyksiä vahvistaa Naton itäistä puolustusta.

Liettuan pääkaupungin Vilnan ulkopuolella pidetyssä seremoniaalisessa tilaisuudessa saksalaisen 45. panssariprikaatin toiminta käynnistettiin virallisesti. Tilaisuuden yhteydessä paljastettiin myös prikaatin tunnus ja vahvistettiin, että se toimii nyt prikaatinkenraali Christoph Huberin komennossa.

– Meillä on selkeä tehtävä: varmistaa liettualaisten liittolaistemme suojelu, vapaus ja turvallisuus Naton itäisellä laidalla. Samalla suojelemme myös Naton aluetta – ja Saksaa itseään, Huber totesi Saksan uutistoimisto dpa:lle.

Historiallinen päätös muuttaa Saksan puolustuspolitiikkaa

Berliini sitoutui pitkäaikaiseen joukkojen sijoittamiseen jo vuonna 2023, mikä merkitsi merkittävää irtiottoa Saksan aiemmasta puolustuspolitiikasta, joka oli välttänyt taistelujoukkojen pysyvää sijoittamista ulkomaille. Prikaatin on määrä saavuttaa täysi operatiivinen valmius vuoteen 2027 mennessä, jolloin se siirtyy uuteen sotilaskompleksiin Rūdninkaihin, noin 30 kilometrin päähän Vilnasta. Siihen asti joukot toimivat väliaikaisista tukikohdista Liettuassa.

Suunnitelma ei rajoitu pelkästään etulinjan joukkoihin, vaan se sisältää myös tukiyksiköitä, kuten lääkintäkeskuksen, viestintäkomppanian ja komentotuen eri puolilla maata.

Tällä hetkellä Liettuassa on 150 saksalaista sotilasta, mutta määrän odotetaan kasvavan 500:aan vuoden loppuun mennessä.

Naton puolustuksen uusi vaihe

Naton kannalta Saksan joukkojen sijoittaminen on keskeinen osa liittokunnan uutta ”eteenpäin puolustamisen” strategiaa, joka pyrkii ennaltaehkäisevään pelotteeseen. Saksalle tämä on puolestaan tärkeä askel kohti aktiivisempaa sotilaallista roolia, kun se pyrkii karistamaan maineensa puolustuspolitiikassaan varovaisena toimijana.

Liettua, joka jakaa rajan Venäjän Kaliningradin alueen sekä Kremlin liittolaisen Valko-Venäjän kanssa, pitää päätöstä olennaisena kansalliselle turvallisuudelleen. Ukrainan sota on tehnyt Baltian alueesta strategisen etulinjan, ja Saksan pysyvä sotilaallinen läsnäolo symboloi Naton pitkäaikaista sitoutumista alueen puolustukseen.

Lähde: politico