Suomen itärajan sulkeutumisen jälkeen Viron Narvan rajanylityspaikka on Suomessa asuvien suosituin reitti Venäjälle. Suomen itärajan ollessaan kiinni, suurin osa matkustajista matkustaa Venäjälle Viron kautta. Lähin rajanylityspaikka Suomesta katsottuna sijaitsee Viron itärajalla, Narvan kaupungissa, joka rajautuu venäläiseen Ivangorodin kaupunkiin. Tämän entisen kaksoiskaupungin välissä on Narva joki. Pieni rajanylityspaikka ei ole lainkaan mitoitettu sille valtavalle ihmismäärälle, joka lomakauden alettua virtaa kaikkialta Euroopasta kohti tätä rajanylityspaikkaa, nähdäkseen perheenjäseniään ja sukulaisiaan Venäjällä. Nyt lomakauden alkaessa näyttää siltä, että siellä uhkaa kehittyä matkustajien kannalta todellinen kriisi.
Seuraavassa tilannetta vaikeuttavat kaksi yksityiskohtaa, sekä Marat Narbekovin kertomus Narvan raja-asemalta.
1) 1. helmikuuta 2024 lähtien autoliikenne on suljettu Venäjän puolella aiemmin suunniteltujen korjaustöiden vuoksi.
2) 1. toukokuuta Narvan rajanylityspaikka Viron puolella luopui ympärivuorokautisesta aukiolosta. Tällä hetkellä Narvan rajanylityspaikka on auki vain kello 7:00-23:00.
Nyt kaikki matkustajat, mukaan lukien kansainvälisen linja-autoliikenteen matkustajat, ylittävät valtioiden välisen Narva joen sillan kävellen. He joutuvat seisomaan valtavassa jonossa, joka tiivistyi entisestään, sillä normaalisti yöliikenteen bussitkin joutuvat edellä mainitun takia kulkemaan päiväsaikaan.
Sillalla ei ole minkäänlaista infrastruktuuria, joka auttaisi ihmisiä selviämään monta tuntia kestävästä jonotuksesta rajan ylityksessä. Ei ole vessoja, ei ole kunnollista tuuli- ja vesisadekatosta, taikka ilmastointia, joka pelastaisi kesän helteestä. Ihmiset joutuvat valitsemaan: joko juoda, ettei tarvitse kärsiä nestehukasta kuumalla säällä tai olla juomatta, jottei tarvitse kärsiä vessan puutteesta.
Ikään kuin nämä ihmisten kärsimykset eivät olisi tarpeeksi, niitä lisäävät myös hallinnolliset esteet.
Narva-Ivangorod rajanylityspaikka suljettiin 20. kesäkuuta Viron puolelta Venäjän suuntaan noin kello 17:00, vaikka sen piti olla auki kello 23:00 asti. Monet ihmiset joutuivat yöpymään Narvassa, osa suoraan kadulla rajanylityspaikan lähellä.
Tässä on rajanylityspaikalla sattumalta tapahtumien aikana paikalla olleen henkilön, Marat Narbekovin kertomus ja mielipide tapahtumista.
Saavuimme rajalle torstaina kuuden aikoihin illalla. Tuolloin raja oli jo kiinni, mutta kukaan ei voinut uskoa, että sitä ei enää avata myöhemmin, kun sillalla on jälleen tilaa. Mutta noin kello kahdeksan, toiselta puolelta tulevat ihmiset alkoivat raportoida, että sillalla ”kasvihuoneessa”* ei ollut enää jonoa ja tilanteen laita alkoi saavuttaa koko väkijoukon. Lähes kello 23:00 asti useimmat seisoivat edelleen jonossa, mikä jatkoi kasvamista.
Yritimme luoda jonolistan, jotta ihmiset voisivat hajaantua yöksi. Tämä oli tietysti epäonnistunut idea. Yöllä saapuneet jättivät huomioimatta kaikki listat ja sanoivat heidän olevan nyt jonossa, eikä antanut nukkumaan menneiden tulla takaisin jonoon heidän eteensä. Sen takia aloimme itse vahtia jonoa vuoroissa koko yön, ja ainakin osa kokoontuneista teki samoin. Oli kammottavaa nähdä ihmisiä lasten kanssa kärvistelemässä iltayöstä nurmikolla. Se näky vaikutti pakolaisleiriltä.
Suuri kiitos paikallisille vapaaehtoisille, jotka toivat meille kuumaa teetä, ruokaa ja peittoja.
Seitsemän aikoihin aamulla, pienessä kahakassa, jonolista oli repeytynyt ja uusi jono oli muodostunut torstaista asti odottaneista ja uusista paikalle tulleista ihmisistä. Jonon paikan jakauma määräytyi pääasiassa ihmisten röyhkeydestä ja/tai sinnikkyydestä. Torstai iltana olimme listalla sijalla 40., yöllä jonoa vahtiessa sijalla noin 30. ja aamulla kahdeksalta olimme noin sadantena… Venäjän puoleisen rajanylityspaikan lähestyessä, oli jono, joka kesti vielä tunnin, mutta takanamme tuon tunnin aikana jono muodostui kaksinkertaiseksi.
Nyt vähän aritmetiikkaa. Virossa on viisi tarkistuspistettä, kolme tavallista ja kaksi automaattista. Venäjällä on neljä, joista yksi on Venäjältä Viroon matkaaville. Venäjän puolella käsittelynopeus on paljon hitaampi passien leimausten ja yleisesti hitaampien käsittely vaiheiden takia.
Tämän seurauksena minulla on kysymyksiä kaikille torstaina ja perjantaina tapahtuneen kauhun osallistujille:
Aloitan syntymämaastani Venäjästä:
– Mitä oli tehty, kun tuli ilmi, että rajan ylittävien ihmisten määrä oli paljon tavallista suurempi? Mitä normaalin neljän tarkastuspisteen lisäksi?
– Miksi on mahdotonta tehdä tehokkaita ohjelmistoja rajavartioille ja parantaa koko prosessia maassa, jossa digitaliset valtion palvelut ovat maailman kymmenen parhaan joukossa?
Kysymykset Virolle:
– Miksi ette hidastanut jonoa, kun kävi selväksi, että Venäjän tarkistuspiste ei pärjää suuren väkijoukon kanssa ja sillalla oli paljon ihmisiä? Miksi ette voineet esimerkiksi sulkea paria tarkastuspistettä?
– Miksi suljitte koko rajan yöksi, ettekä esimerkiksi tunniksi? Odottaisitte että sillalla on tilaa ja sitten avaisitte uudelleen? Näin kello 23:00 jälkeen vielä 200–300 ihmistä olisi voinut päästä sillalle ja sitten Venäjälle, koska Venäjän tarkastuspiste on auki jonon viimeiseen henkilöön asti.
Meille itsellemme: – Miten on mahdollista, että stressaavassa tilanteessa menetämme moraalisen luonteemme niin nopeasti? Miksi me melkein taistelemme paikoista jonossa, ohittelemme muita. Miksi emme aina anna naisten pienten vauvojen kanssa kulkea ensin ja miksi myös käytämme näitä naisia lasten kanssa ”kilpinä”. Uskokaa tai älkää, näin myös kuinka pari miespuolista ”sukulaista” kulki naisen perässä, jolla oli vauva.
* Niin kutsuttu ”kasvihuone” on tila, joka sijaitsee ennen Venäjän rajanylityspaikan tarkistuspisteitä. Se on pleksilasista rakennettu rakenne, joka ympäröi jalkakäytävää. Rakennelman tarkoituksena on suojata jonossa seisovia ihmisiä huonoilta sääolosuhteilta. Kesällä, erityisesti kuumalla säällä, tila on erittäin tukahduttava, koska ilmanvaihtoa ei ole. Tämän ominaisuuden vuoksi rakennetta kutsutaan “kasvihuoneeksi”.
GIPHY App Key not set. Please check settings