Sisäministeriö on käynnistänyt lainsäädäntöhankkeen, jonka tavoitteena on tehostaa järjestäytyneen rikollisuuden hallinnollista torjuntaa ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa. Hanke toteuttaa hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen rikollisuuden torjunnan vahvistamisesta.
Lainsäädäntöhankkeessa valmistellaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevaa erityislainsäädäntöä sekä tarvittavia muutoksia keskeisiin lakeihin, jotka ohjaavat torjuntaa toteuttavien viranomaisten toimintaa. Hallinnollinen torjunta tarkoittaa muun muassa rikollisuuden tunnistamista lupaprosesseissa sekä valvonnan ja tarkastusten kohdentamista riskiperusteisesti. Tavoitteena on estää ja vaikeuttaa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa.
– Meidän tulee estää laillisten yhteiskunnan rakenteiden hyväksikäyttö järjestäytyneen rikollisuuden toiminnassa. Järjestäytyneen rikollisuuden kehitykseen on puututtava Suomessa ennen kuin ongelmat laajenevat, sanoo sisäministeri Mari Rantanen.
Hankkeen yhteydessä selvitetään myös Tanskassa käytössä olevien oleskelu- ja aluekieltojen tai muiden kokoontumisrajoitusten soveltuvuutta Suomeen.
Uusi strategia vuosille 2025–2030
Valtioneuvosto hyväksyi 27. helmikuuta järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategian ja siihen liittyvän toimenpideohjelman vuosille 2025–2030. Hallinnollista torjuntaa koskeva erityissääntely on yksi keskeisistä toimenpiteistä.
Hankkeessa arvioidaan mahdollisuuksia säätää perusteista, joilla henkilö tai taho voitaisiin määritellä järjestäytyneen rikollisuuden toimijaksi sekä tämän määrittelyn oikeudellisista vaikutuksista. Lisäksi valmistellaan säädöksiä viranomaisten tietojensaantioikeuksista ja tietojen luovutuksesta rikollisuuden torjumiseksi.
Tehokkaan ja poikkihallinnollisen torjunnan varmistamiseksi hankkeessa selvitetään myös, onko tarpeen perustaa erillinen koordinaatio- tai analyysikeskus järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa varten.
Yhä enenevässä määrin selviää mitä porukkaa persu kuoren alla piileksii.