Sotatilat eskaloituu: Globaalin konfliktin partaalla?

Maailma on ajautumassa syvenevään epävakauteen, kun useat konfliktit eri puolilla planeettaa kärjistyvät samanaikaisesti. Intian ja Pakistanin välinen yhteenotto, Venäjän ja Ukrainan sodan kiihtyminen, raportoidut tapahtumat Jemenissä ja Maltan lähellä, Myanmarin sisällissota sekä Afrikan konfliktit – mukaan lukien Kongon demokraattisen tasavallan ja Ruandan välinen kiista, Amharan sota Etiopiassa ja Sudanin sisällissota – osoittavat, että globaali turvallisuustilanne on hauraampi kuin vuosikymmeniin. Lisäksi Eurooppa on epävakaassa tilassa, sillä laajat mielenosoitukset, koronapandemian jälkipyykki ja maailmanlaajuinen taloudellinen epävarmuus pahentavat tilannetta. Näiden kriisien yhteenkietoutuminen herättää pelkoja laajemmasta sotatilasta, joka voisi vetää mukanaan yhä useampia maita ja uhata kansainvälistä rauhaa.

Venäjä ja Ukraina: Sota kiihtyy jälleen

Venäjän ja Ukrainan välinen sota, joka alkoi vuonna 2022, on siirtynyt entistä intensiivisempään vaiheeseen. Molemmat osapuolet ovat raportoineet ilmaiskuista pääkaupunkeihin, Kiovaan ja Moskovaan. Ukrainan droonihyökkäykset ovat sulkeneet Moskovan lentokentät väliaikaisesti, ja Venäjä on jatkanut pommituksia Ukrainan infrastruktuuriin, lisäten siviiliuhreja ja pahentaen humanitaarista kriisiä. Diplomaattiset neuvottelut ovat jumissa: Venäjän presidentti Vladimir Putin ehdottaa rintamalinjan ”jäädyttämistä”, mutta Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi torjuu aluevaatimukset. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmaissut halunsa nopeaan ratkaisuun, mutta hänen ehdotuksensa ovat herättäneet kritiikkiä Ukrainassa. Sota uhkaa laajeta, jos NATO-maat lisäävät tukeaan, mikä voisi provosoida Venäjän vastatoimia.

Jemen ja Maltan lähellä tapahtuneet välikohtaukset

Jemenissä on raportoitu ilmaiskuja, jotka liittyvät Houthi-kapinallisten ja ulkopuolisten toimijoiden jännitteisiin. Houthit ovat jatkaneet ohjus- ja droonihyökkäyksiään Punaisenmeren laivaliikennettä vastaan tukeakseen Palestiinan asiaa Gazan konfliktin jälkimainingeissa. Vastauksena on tehty iskuja Houthien hallitsemiin alueisiin, esimerkiksi Hodeidaan syyskuussa 2024, tappaen kymmeniä siviilejä ja pahentaen Jemenin humanitaarista kriisiä, jossa 17 miljoonaa ihmistä kärsii ruokapulasta YK:n mukaan. Iskujen tekijöistä ei ole yksimielisyyttä, ja syytökset vaihtelevat.

Maltan lähellä Välimerellä tapahtuneesta väitetystä hyökkäyksestä tiedot ovat epäselviä. Joidenkin raporttien mukaan alueella tapahtui sotilaallinen operaatio, mutta yksityiskohdat puuttuvat, eikä tapahtumaa ole virallisesti vahvistettu. Flight Radar -seurannan mukaan Israelin ilmavoimien C-130 Hercules -kuljetuskone havaittiin lentämässä matalalla Maltan itäpuolella muutamia tunteja ennen väitettyä hyökkäystä, mikä on herättänyt spekulaatioita Israelin osallisuudesta. Israel, Malta tai muut osapuolet eivät ole kommentoineet, ja tiedot ovat spekulatiivisia. Toisaalta laivaa hallinneesta Freedom Flotilla Coalitiosta on kerrottu että että heidän alustaan kohtaan olisi tehty dronehyökkäys ja saman vahvistaa Conscience laivan kapteeni. Syyttävät sormet osoittavat Israeliin, olihan laiva viemässä humanitääristä apua Israelin saartamalla Gazan alueelle.

Myanmarin sisällissota: Kaaos syvenee

Myanmarin sisällissota, joka alkoi vuoden 2021 sotilasvallankaappauksen jälkeen, on ajanut maan kaaokseen. Sotilasjuntta, joka kaappasi vallan syrjäyttämällä demokraattisesti valitun hallituksen, taistelee lukuisten etnisten kapinallisryhmien ja demokratiaa kannattavien vastarintaliikkeiden, kuten Kansallisen yhtenäisyyden hallituksen (NUG) ja Kansan puolustusvoimien (PDF), kanssa. Konflikti on levinnyt koko maahan, ja taistelut ovat erityisen kiivaita Shanin, Kachinin ja Rakhinen osavaltioissa. YK:n mukaan yli 2,6 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan, ja tuhannet ovat kuolleet. Humanitaarinen kriisi on pahentunut, sillä avustusjärjestöillä on rajoitettu pääsy konfliktialueille. Junta on menettänyt merkittäviä alueita kapinallisille, mutta se jatkaa ilmaiskuja ja tykistöhyökkäyksiä siviilikohteita vastaan, mikä on herättänyt kansainvälistä tuomiota. ASEAN-maat ovat yrittäneet välittää, mutta diplomaattiset ponnistelut ovat jääneet tehottomiksi juntan yhteistyöhaluttomuuden vuoksi.

Afrikan konfliktit: Kongon demokraattinen tasavalta, Etiopia ja Sudan

Kongon demokraattinen tasavalta ja Ruanda: Itäisen Kongon demokraattisen tasavallan (DRC) konflikti on kiihtynyt M23-kapinallisryhmän, jota YK:n raporttien mukaan Ruanda tukee joukoilla ja aseilla, toimien vuoksi. M23 valtasi tammikuussa 2025 Goman, Itä-Kongon suurimman kaupungin, ja Bukavun, aiheuttaen yli miljoonan ihmisen pakolaisuuden ja humanitaarisen kriisin. Konfliktin taustalla ovat etniset jännitteet ja kamppailu mineraalivaroista, erityisesti koltaanista, jota salakuljetetaan Ruandan kautta. Qatarin välittämät tulitaukoneuvottelut DRC:n presidentin Félix Tshisekedin ja Ruandan presidentin Paul Kagamen välillä ovat alkaneet, mutta niiden menestys on epävarmaa. Kiina on vaatinut Ruandaa vetäytymään, mikä heijastaa sen intressejä alueen mineraalikaupassa.

Amharan sota Etiopiassa: Etiopian Amharan alueella Fano-milisiat, löyhä etninen kapinallisryhmä, taistelevat liittovaltion joukkoja vastaan konfliktissa, joka alkoi vuonna 2023 Tigrayn sodan jälkimainingeissa. Fano, joka aiemmin tuki hallitusta Tigrayta vastaan, on kääntynyt sitä vastaan, vaatien suurempaa poliittista vaikutusvaltaa Amharalle, maan toiseksi suurimmalle etniselle ryhmälle. Maaliskuussa 2025 armeija väitti tappaneensa yli 300 Fano-taistelijaa, mutta Fano kiistää luvut ja väittää aiheuttaneensa merkittäviä tappioita armeijalle. Konflikti on pahentanut humanitaarista tilannetta, ja Etelä-Sudanista saapuvat pakolaiset lisäävät painetta.

Sudanin sisällissota: Sudanin sisällissota, joka alkoi huhtikuussa 2023 armeijan (SAF) ja puolisotilaallisten Rapid Support Forces (RSF) -joukkojen välillä, on jatkunut kolmatta vuotta ja aiheuttanut maailman suurimman pakolaiskriisin. Arviolta 150 000 ihmistä on kuollut, ja lähes 14 miljoonaa on paennut kodeistaan. SAF valtasi Khartoumin presidentinpalatsin takaisin maaliskuussa 2025, mutta RSF pitää hallussaan laajoja alueita Darfurissa ja Kordofanissa. Viimeisimmät iskut, kuten Port Sudanin ja Kassalan lentokenttien pommitukset toukokuussa 2025, on yhdistetty Yhdistyneiden arabiemiirikuntien tukemiin RSF-joukkoihin, mikä johti Sudanin diplomaattisten suhteiden katkaisemiseen UAE:n kanssa. Konflikti on levinnyt Etelä-Sudaniin ja Etiopiaan, ja nälänhätä uhkaa 25 miljoonaa ihmistä.

Globaali konteksti: Kohti laajempaa konfliktia?

Nämä samanaikaiset kriisit osoittavat, miten alueelliset jännitteet voivat muodostaa globaalin kriisiverkoston. Intian ja Pakistanin konflikti horjuttaa Etelä-Aasian vakautta, Venäjän ja Ukrainan sota vaikuttaa Euroopan energia- ja ruokamarkkinoihin, ja Jemenin sekä Välimeren tapahtumat uhkaavat merenkulkua. Myanmarin sisällissota pahentaa Kaakkois-Aasian pakolaiskriisiä, ja Afrikan konfliktit – erityisesti Sudanin ja Kongon – uhkaavat alueellista vakautta ja globaaleja mineraalimarkkinoita. Suurvallat, kuten Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä, seuraavat tilannetta, mutta niiden reaktiot voivat joko liennyttää tai pahentaa kriisejä. Yhdysvallat tukee Ukrainaa ja on kehottanut Intiaa ja Pakistania hillitsemään toimiaan, mutta sen resurssit ovat jakautuneet. Kiina tukee Pakistania ja on ottanut kantaa Kongon konfliktiin, kun taas Venäjä keskittyy Ukrainaan.

Tulevaisuuden näkymät

Ilman nopeita diplomaattisia toimia laajempi konflikti on yhä todennäköisempi. Intian ja Pakistanin tilanne voi eskaloitua ydinkonfliktiksi, Ukrainan sota vetää NATO-maita syvemmälle, ja Afrikan ja Lähi-idän konfliktit voivat laajeta alueellisten toimijoiden osallistuessa. Myanmarin tilanne uhkaa Kaakkois-Aasian vakautta, ja Euroopan sisäiset jännitteet voivat heikentää sen kykyä toimia yhtenäisesti. YK:n, suurvaltojen ja alueellisten toimijoiden, kuten Turkin, Saudi-Arabian ja ASEAN-maiden, on toimittava yhtenäisesti de-eskalaation edistämiseksi. Poliittisen tahdon puute ja keskinäiset erimielisyydet kuitenkin vaikeuttavat ponnisteluja. Maailma seisoo risteyksessä, jossa rauhanomainen diplomatia on ainoa tie eteenpäin, mutta aika on käymässä vähiin.