Tilastokeskuksen tänään julkaiseman väestörakennetilaston mukaan Suomessa asui viime vuoden lopussa reilut 600 000 vieraskielistä, joka on 10,8 % koko maan väestöstä. Vieraskielisiksi lasketaan muut kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvat. Vieraskielisten määrä kasvoi lähes 52 000 henkilöllä vuodesta 2023. Kasvu on ollut voimakasta erityisesti viimeisen 15 vuoden aikana, sillä 200 000 rajapyykki rikkoutui vuonna 2009.
Selvästi suurin vieraskielisten ryhmä on venäjää äidinkielenään puhuvat, joita oli vuonna 2024 hieman yli 100 000. Toisena oli viroa puhuvat (50 000) ja kolmantena arabiaa (44 000). Suhteellisesti eniten kasvoi ukrainaa puhuvien määrä, jotka kiilasivat tilaston neljänneksi. Tämä selittyy pitkälti kotikuntalailla, jonka nojalla vuonna 2023 Suomeen saapuneilla ukrainalaisilla oli mahdollisuus hakea kotikuntaa vasta vuoden maassa oleskelun jälkeen.
Vieraskieliset ylläpitivät väestönkasvua Suomessa, joka oli viime vuonna 32 000. Kasvu oli toiseksi suurinta 60 vuoteen, mutta samanaikaisesti suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä kuitenkin väheni lähes 20 000 henkilöllä. Suomen väkiluku vuoden lopussa oli 5 635 971.
Maakunnittain tarkasteltuna väkiluku kasvoi suhteellisesti eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, joissa kasvu oli koko maata suurempaa. Eniten väkimäärä laski puolestaan Kymenlaaksossa, Kainuussa ja Etelä-Savossa. Kunnista kärjessä oli Kaskinen (+2,7 %) ja pohjimmaisena Soini (-3,9 %).
Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä asui Suomessa vuoden lopussa lähes 624 000, mikä vastaa 11,1 % koko väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten osuus oli korkein Uudellamaalla (19,3 %) ja Ahvenanmaalla (18,7 %). Ahvenanmaalla tosin 40 % heistä oli ruotsalaistaustaisia. Lähes puolet ulkomaalaistaustaisista asui pääkaupunkiseudulla ja Manner-Suomen kunnista suurin osuus oli Vantaalla – 29,2 %.
GIPHY App Key not set. Please check settings