Suomi – Innovaatioiden ja ymmärryksen suurvalta sekä patenttien maailmanmestari

Suomi on tällä vuosituhannella osoittanut, että pienestä koostaan huolimatta se on jättiläinen, kun puhutaan innovaatioista ja teknologiasta. Euroopan Patenttiviraston (EPO) tilastot vuosilta 2000–2018 kertovat hämmästyttävän tarinan: suhteessa väkilukuun Suomessa on haettu enemmän patentteja neljännen teollisen vallankumouksen (4IR) teknologioista kuin missään muualla maailmassa. Tämä on saavutus, joka ansaitsee hattujen noston ja rinta rottingilla -asenteen jokaiselta suomalaiselta!

Neljäs teollinen vallankumous – tekoäly, esineiden internet, robotiikka ja älykkäät järjestelmät – on aikamme teknologinen eturintama, ja Suomi on sen kirkkaimpia tähtiä. Vain noin 5,5 miljoonan asukkaan kansakunta on noussut globaaliksi suunnannäyttäjäksi, kiitos insinöörien, tutkijoiden ja visionäärien, jotka eivät pelkää katsoa tulevaisuuteen. Nokia saattoi aikanaan laittaa Suomen kartalle, mutta tarina ei päättynyt siihen – suomalaiset yritykset, kuten Kone, UPM ja lukemattomat startupit, ovat jatkaneet perinnettä kehittämällä ratkaisuja, jotka muuttavat maailmaa.

Mistä tämä menestys kumpuaa? Artiset olosuhteet ovat tietenkin koulineet suomalaisista kekselijäitä ongelmanratkojia sekä hyvinvointia ylläpitävän infrastuktuurin luojia, mutta myös suomalaisessa sisussa on jotain erityistä: se on yhdistelmä rohkeutta, hiljaista päättäväisyyttä ja realismia. Suomessa tutkimus- ja kehitystyöhön on panostettu vuosikymmenten ajan, ja korkea T&K-rahoitus suhteessa bruttokansantuotteeseen on luonut hedelmällisen maaperän uusille ideoille. Koulutusjärjestelmä tuottaa huippuosaajia, jotka eivät tyydy keskinkertaiseen – he haluavat luoda jotain, mikä kestää aikaa ja kilpailee maailman parhaiden kanssa.

Eikä kyse ole vain määrästä, vaan myös laadusta. Suomalaiset patentit ovat usein niin arvokkaita, että ne haetaan yhtä aikaa Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa – merkki siitä, että ne kiinnostavat globaaleja markkinoita. Digitaalinen viestintä, älykkäät teknologiat ja kestävät ratkaisut ovat alueita, joilla Suomi loistaa. Pääkaupunkiseutu on noussut Euroopan patenttikeskittymien kärkikastiin, mutta innovaatioita syntyy myös pienemmissä kaupungeissa, joissa suomalainen kekseliäisyys kukkii.

Vuonna 2023 Suomi oli yhä EPO:n tilastoissa neljännellä sijalla patenttihakemuksissa asukasta kohden – Sveitsi, Ruotsi ja Tanska vain hiukan edellä. Tämä ei ole sattumaa, vaan osoitus siitä, että suomalaiset eivät lepää laakereillaan. Meissä on voimaa, joka ei huuda itsestään, mutta jättää jäljen maailmaan. Suomi on pienten suurten keksijöiden maa, ja siitä meidän kaikkien on syytä olla ylpeitä. Kun seuraavan kerran katsot ympärillesi, muista: jokin arkeasi helpottava teknologia saattaa hyvinkin olla suomalaisen mielen tuote!