Suomi on taas vaarassa menettää alkuperäisrodun – Lapissa alkoi erittäin uhanalaisen mehiläisen pelastusoperaatio

Mehiläistarhaus alkoi Suomessa Pohjolan tummalla mehiläisellä yli 250 vuotta sitten. Rotu oli 1960-luvulla hävitä kokonaan, ja edelleen sen tarhaajia on vain kourallinen.

Tervolassa elvytetään erittäin uhanalaisen pohjoisen mehiläisen kantaa. Ammattiopisto Lappian ja Maatalousyrittäjyyden osaamiskeskuksen suojiin Louelle on juuri perustettu alkuperäisrotuisen Pohjolan tumman mehiläisen tarha.

Luonnonvarakeskuksen mukaan nyt on viimeinen hetki ryhtyä pelastamaan pohjoisen omaa mehiläisrotua. Tumman mehiläisen tarhaajia on todella vähän, ja edessä on vähintään vuosien työ. Louen tarha on valtakunnallisestikin merkittävä askel rodun suojelemisessa.

– Louelta saadaan arvokasta tietoa Suomen maa-, metsä- ja kalatalouden geenivaraohjelmaan, jota Luonnonvarakeskus koordinoi. Pohjolan tumma mehiläinen on ohjelman ainoa hyönteinen, kertoo tutkimusprofessori Juha Kantanen Lukesta.

Juha Kantasen mukaan tumman mehiläisen populaation säilyttäminen rotupuhtaana ja perimältään mahdollisimman monimuotoisena on tärkeää. Rotu on myös osa suomalaista kulttuuri- ja taloushistoriaa, sillä mehiläistarhaus aloitettiin Suomessa nimenomaan Pohjolan tummalla mehiläisellä (Apis mellifera mellifera) 1700-luvulla. 1960-luvulla rotu oli hävitä kokonaan.

Mehiläishoidon kouluttaja Lauri Ruottinen kertoo, että Pohjolan tummalla mehiläisellä on useita arvokkaita ominaisuuksia.

– Se selviää hyvin talvesta ja niukoistakin oloista sekä sopeutuu nopeasti ympäristöolojen muutoksiin. Lisäksi se pystyy keräämään ja käsittelemään kanervan hunajaa, ja tämä on harvinainen taito.

Suojeluajatus syntyi hunajajäätelöstä

Louelle tarhan on perustanut pohjoissuomalainen artesaanijäätelöyritys Ketomo Food. Ketomo tekee jäätelöä, jonka pääraaka-aineena käytetään alkuperäisrotuisten lapinlehmien maitoa ammattiopisto Lappian tilalta.

Yrittäjäpariskunta Marja-Liisa Varilalle ja Juha Pahtamaalle idea mehiläistarhauksesta syntyi, kun yritys toi markkinoille suomalaisella hunajalla makeutetun jäätelön.

– Mehiläishulluus iski, hyvällä tavalla. Halusimme tukea ja suojella lapinlehmien lisäksi myös toista uhanalaista alkuperäisrotua, sanoo toimitusjohtaja Juha Pahtamaa.

Yrittäjät Marja-Liisa Varila ja Juha Pahtamaa sanovat alkuperäisrotujen suojelemisen kuuluvan Ketomo Foodin yritysfilosofiaan. Tulevaisuudessa listalle voi tulla lapinlehmän ja Pohjolan tumman mehiläisen lisäksi mahdollisesti jotain muutakin. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle

Tutkimusprofessori Juha Kantanen kertoo, että Suomessa on viime aikoina toiminut vain pari merkittävää tumman mehiläisen kasvattajaa. Toinen heistä joutui luopumaan tarhastaan, ja onnekkaasti ketomolaiset olivat juuri etsimässä asukkaita perustettavaan tarhaansa. Niinpä mehiläiset muuttivat toukokuussa Etelä-Suomesta Etelä-Lappiin – ja ovat kotiutuneet Tervolaan hyvin.

– Ne ovat olleet oikein lauhkeita ja lempeitä, emmekä ole tarvinneet rauhoittamiseen savua ollenkaan, Juha Pahtamaa kertoo.

Pohjolan tumman mehiläisen pesiä on Louella nyt kahdeksan. Kuinka paljon mehiläisiä pesissä oikein pörrää?

– Määrää on mahdotonta sanoa, mutta se on valtava, sillä jokaisessa pesässä on kymmeniätuhansia yksilöitä, kertoo Marja-Liisa Varila.

Louen hunajaa tulee jäätelöön aikanaan

Kotimaisesta hunajasta on Marja-Liisa Varilan mukaan huutava pula, joten lisää tarhaajia toivotaan hartaasti. Varila ei vielä uskalla sanoa, milloin Louen mehiläisten hunajaa löytää yrityksen lapinlehmäjäätelöstä.

– Katsotaan millaista satoa tulee, mutta ehdottomasti pitää lisätä pesiä, jotta sitä saadaan jäätelöönkin.

Tutkimusprofessori Juha Kantanen kertoo, että uhanalaista mehiläisrotua suojellaan monin tavoin. Rotupuhtauden varmistamiseksi säilytystarhatoiminnan lisäksi kuhnureista kerätään ja pakastetaan siemennestettä eläinbiopankkiin ja kuningattaria keinosiemennetään.

– Näin vaalitaan rotupuhtautta. Lisäksi, jos tapahtuisi katastrofi ja menetettäisiin pesiä, pakastettu siemenneste on varmuusvarasto, Kantanen sanoo.

Kantanen muistuttaa, että pölyttäjien merkitys on luonnon monimuotoisuudelle, ruoantuotannolle ja ruokaturvalle on valtava.

– On todella iso ongelma, jos pölyttäjien määrä maapallolla vähenee. Puhutaan todella ratkaisevasta asiasta, Juha Kantanen Lukesta luonnehtii.

Suomessa tarvitaan paljon työtä, jotta Pohjolan tumman mehiläisen selviäminen on varmaa. Mehiläisenhoidon kouluttaja Lauri Ruottisen mukaan kuningattaren kasvattajia pitäisi olla ainakin kymmenkunta, tarhaajia vähintään 150 ja pesiä minimissään useita satoja.

– Ruotsissa tumman mehiläisen tarhaajia on noin 400 ja mehiläispesiä on viitisentuhatta, ja se on jo elinvoimainen kanta, Ruottinen kertoo.

Louella on usean geenipankin koti

Pohjolan tumman mehiläisen elävä geenipankki täydentää ammattiopisto Lappian Maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskuksessa Louella olevia kasvi- ja eläingeenipankkeja. Tuoreimpiin tulokkaisiin kuuluvat lapinlehmät, kainuunharmaslampaat ja suomenlampaat.

Pohjolan tumman mehiläisen tulo hyödyttää myös Louen pohjoista alkuperää olevia puutarhakasveja, jotka saavat pölyttäjiä.

Ammattiopiston Lappian toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemen mukaan mehiläinen uutena tuotantoeläimenä on herättänyt kiinnostusta myös Lappian opiskelijoissa.