Tallinnassa aloitetaan uusi keskinopeuskameroiden koehanke Järvevana tiellä, jonka tavoitteena on tutkia ajotapoja ja testata uutta valvontateknologiaa. Samalla paikallisyritys Signaal TM aloittaa tekoälypohjaisten kameroiden testauksen kahdessa kaupungin bussissa liikennesääntöjä rikkovien kuljettajien tunnistamiseksi.
Tallinnan kaupunki on antanut Signaal TM:lle luvan toteuttaa hankkeet ”Test in Tallinn” -ohjelman puitteissa. Ohjelman tavoitteena on kokeilla erilaisia liikenteen valvontamenetelmiä. Yritys on asentanut bussikaistavalvontakameran Pärnun maantielle sekä keskinopeudenvalvontajärjestelmän Järvevana tielle.
Signaal TM:n hallituksen jäsen Karol Kovanen kertoo, että yritys kerää anonyymeja tilastoja ja testaa kamerajärjestelmien toimintaa. ”Keräämämme tiedot auttavat päättäjiä tekemään perusteltuja päätöksiä tulevaisuudessa”, Kovanen sanoo.
Järjestelmä muuttaa rekisterikilvet tunnistamattomiksi koodeiksi, eikä kilven numeroita tallenneta missään muodossa. Tämän vuoksi koejakson aikana ei kirjoiteta sakkoja.
Kamerat ovat olleet käytössä maaliskuusta lähtien mittaamassa ajoneuvojen keskinopeutta Järvevana tiellä Lasnamäen suuntaan. Alussa kokeilussa ei ollut erillisiä varoituskylttejä, jotta saataisiin mahdollisimman luotettava kuva normaalista ajokäyttäytymisestä. Kyltit asennettiin kuitenkin myöhemmin.
Puolet kuskeista ajoi ylinopeutta
Tallinnan teknillisen yliopiston emeritusprofessori Dago Antov, joka tekee yhteistyötä Signaal TM:n kanssa, kertoo tutkimuksen alustavista tuloksista:
- 41 % kuskeista ajoi 70–75 km/h (nopeusrajoitus 70 km/h)
- 24 % kuskeista 75–80 km/h
- 19 % kuskeista 65–70 km/h
Ruuhka-aikoina nopeudet olivat odotetusti alhaisempia liikenteen tiheyden vuoksi. Muina aikoina nopeudet pysyivät melko tasaisina. Joitakin poikkeuksellisen nopeita ajoneuvoja havaittiin, mutta nämä saattoivat olla hätäajoneuvoja – anonyymien tietojen perusteella tätä ei kuitenkaan voida varmistaa.
Kun varoituskyltit asennettiin, nopeudet laskivat. Samankaltainen vaikutus havaittiin viime kesänä tehdyssä Liikenneviraston kokeilussa. Antov huomauttaa kuitenkin, että jos kuljettajat huomaavat rikkeistä seuraamattomuuden, vaikutus saattaa olla vain tilapäinen.
Toiseksi merkittäväksi havaituksi ongelmaksi nousi liian lyhyet turvavälit ajoneuvojen välillä.
Kamerat testataan eri sääolosuhteissa
Kameroiden odotaan pysyvän testikäytössä noin puoli vuotta, jotta niiden toimintaa voidaan arvioida erilaisissa sää- ja valaistusoloissa. Järjestelmien arvoksi arvioidaan noin 50 000 euroa kappale, ja ne on luovutettu testikäyttöön ilmaiseksi.
Kovanen kertoo, että kerättyjen tietojen avulla voidaan arvioida järjestelmien käyttökelpoisuutta mahdollisille ostajille, kuten Tallinnan liikennelaitokselle ja Liikennevirastolle. Erityistä huomiota kiinnitetään järjestelmien lukutarkkuuteen ja huollon tarpeisiin.
Poliisi on osoittanut merkittävää kiinnostusta hanketta kohtaan. Perinteinen liikennevalvonta partioiden avulla on resurssi-intensiivistä ja kalliita.
”Tutkan käyttö nopeusvalvontaan on tehotonta. Automaattinen järjestelmä hoitaa saman tehtävän jatkuvasti ja kustannustehokkaammin”, Kovanen toteaa.
Hän myöntää, että lainsäädännöllisiä kysymyksiä on vielä ratkaistavana. Jos poliisi ottaa järjestelmän käyttöön, se maksaisi sen ylläpitokulut, kun taas sakkotulot menisivät sisäministeriölle.
”Automaattinen liikennevalvonta on väistämätöntä. Sen ennaltaehkäisevä vaikutus liikenneturvallisuuteen on selvästi todistettu muun muassa Suomessa, Ruotsissa ja Liettuassa”, Kovanen sanoo.
”Yhteiskunnassa on käytävä avoin keskustelu henkilötietojen käytöstä, mutta jos keskitymme liikenneturvallisuuden parantamiseen, tämä on luonnollinen kehityskulku.”
Tekoälykamerat ottavat bussiliikenteen valvontaansa
Signaal TM testaa samanaikaisesti tekoälypohjaista liikennevalvontaa kaupungin busseissa. Kaksi bussia on varustettu kamerajärjestelmillä, jotka valvovat ajoneuvon ympäristöä.
Järjestelmät eivät ole vielä käytössä, sillä yritys odottaa tietosuojavaltuutetun hyväksyntää.
Bussien kameroilla voidaan tunnistaa esimerkiksi bussikaistalla ajavia ajoneuvoja tai pyöräteille pysäköityjä autoja. Kuten keskinopeuskameroiden kohdalla, kaikki tiedot anonymisoidaan, eikä koejakson aikana kirjoiteta sakkoja.
Kovanen korostaa, että julkisen liikenteen ajoneuvoihin asennettujen valvontajärjestelmien käyttö olisi huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin perinteinen partioiden valvonta.
Vaikka nykyiset testit keskittyvät bussikaistojen ja pysäköinnin valvontaan, järjestelmät pystyvät tulevaisuudessa tunnistamaan laajemman kirjon liikennerikkomuksia.
”Näiden järjestelmien mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Jos auto pystyy liikkumaan itsenäisesti liikenteessä, myös nämä kamerat pystyvät tunnistamaan lähes minkä tahansa liikennerikkomuksen”, Kovanen kertoo.
Lähde: News.err.ee
GIPHY App Key not set. Please check settings