Tänään marraskuun toisena sunnuntaina on monissa suomalaisissa kodeissa herätty hieman aikaisemmin kuin tavallisesti. On isänpäivä, päivä joka on omistettu kaikille isille, isoisille ja muille tärkeille isähahmoille. Tämä erityinen päivä tarjoaa mahdollisuuden osoittaa kiitollisuutta, rakkautta ja arvostusta heille, jotka ovat olleet tukenamme elämän eri vaiheissa.
Isänpäivän historia Suomessa
Isänpäivän vietto on alkanut Suomessa 1940-luvulla. Aluksi päivä ei ollut virallinen juhlapäivä, vaan se sai alkunsa erilaisten kansalaisjärjestöjen ja kauppiaiden aloitteesta. Ensimmäiset isänpäivän vietot saivat inspiraationsa Yhdysvalloista, missä päivää oli juhlittu jo pidempään.
Vasta vuonna 1987 isänpäivä lisättiin virallisesti Suomen kalenteriin liputuspäiväksi. Tämä muutti isänpäivän merkitystä entisestään, ja siitä tuli vahvasti perhekeskeinen juhla, jolloin liput liehuvat kiitoksen merkkinä kaikille isille. Vuonna 2019 isänpäivä sai Suomessa virallisen liputuspäivän aseman, jolloin liputus on velvoittavaa kaikkialla maassa.
Perinteet ja juhlatavat
Isänpäivän perinteet vaihtelevat suuresti perheestä toiseen, mutta tietyt tavat ovat säilyneet suosittuina vuosien ajan. Monet lapset valmistavat koulussa tai päiväkodissa itse tehtyjä kortteja ja lahjoja, jotka ojennetaan aamun ensimmäisinä tunteina, myös aamupala sänkyyn on klassikko: kahvi, tuoremehu, leivät ja mahdollisesti isän lempimakeiset tai -herkut tekevät aamusta erityisen.
Monissa perheissä isänpäivästä on muodostunut myös tilaisuus kokoontua yhteen sukulaisten kanssa. Lounas tai päivällinen isänpäivän kunniaksi tuo yhteen useita sukupolvia, ja isovanhemmat saavat osansa kiitoksesta ja huomiosta. Kakkukahvit ovat yleinen tapa juhlistaa isänpäivää.
Erilaiset isähahmot ja monimuotoisuus
Nykyään isänpäivän merkitys on laajentunut kattamaan erilaiset isähahmot, kuten isäpuolet, kummisedät, isoisät ja jopa muut perheenjäsenet, jotka ovat ottaneet isän roolin. Tämä heijastaa yhteiskunnan muuttunutta perhekäsitystä ja monimuotoisia perhemalleja. Päivä on tärkeä muistutus siitä, että isän rakkaus ja tuki voivat ilmetä monissa eri muodoissa. Erityisenä huomiona voidaan mainita myös adoptioperheet, joissa isänpäivä voi olla symbolinen juhla uuden isäsuhteen alkamisesta.
Isänpäivän viettäminen vuonna 2024
Tänä vuonna isänpäivää vietetään edelleen perinteitä kunnioittaen, mutta myös uudet tavat ovat löytäneet tiensä suomalaisten sydämiin. Koronavuosien myötä moni on alkanut arvostaa enemmän pienimuotoista yhdessäoloa ja kiireetöntä ajanviettoa. Yhä useampi saattaa valita ulkoilun luonnossa perheen kanssa, yhteisen retken tai mukavan hetken kotona lautapelien äärellä.
Vuoden isän valinta
Isänpäivän juhlintaan kuuluu Suomessa perinteisesti myös Vuoden isän valinta. Tämä arvonimi myönnetään vuosittain isälle, joka on erityisellä tavalla osoittanut sitoutumista, rakkautta ja vastuullisuutta perhettään kohtaan. Valinnan tekee Sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä järjestöjen kanssa, ja tunnustus on myönnetty vuodesta 2006 lähtien. Tavoitteena on tuoda esille isyyden monimuotoisuutta ja tärkeyttä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Vuoden 2024 isänpäivän kunniaksi sosiaali- ja terveysministeriö palkitsi viisi isää, jotka ovat osoittaneet poikkeuksellista sitoutumista vanhemmuuteen ja perheiden hyvinvointiin. Palkitut ovat Heikki Leivo, Jorma Martikainen, Eero Sarkalahti, Vili Sarento ja Christoffer Vidjeskog. Heidän tarinansa edustavat erilaisia näkökulmia ja kokemuksia isyydestä, tarjoten esimerkin siitä, miten monimuotoista ja merkityksellistä isien rooli voi olla.
Heikki Leivo – yksinhuoltajan selviytymistarina
Heikki Leivo, 46, asuu Lahdessa ja on 4-vuotiaan lapsen yksinhuoltaja. Hänen puolisonsa menehtyi pian lapsen syntymän jälkeen, jolloin Leivo jäi yksin vastuuseen pienen lapsensa kasvatuksesta. Hän haki tukea muilta samassa tilanteessa olevilta ja on sittemmin ollut aktiivinen erilaisissa vertaistukiryhmissä ja järjestöjen tapahtumissa. Työnantajan kanssa sovittu lyhennetty työaika on antanut Leivolle mahdollisuuden keskittyä vanhemmuuteen ja olla enemmän läsnä lapsensa arjessa.
Jorma Martikainen – uusperheen yhdistävä voima
Jorma Martikainen, 45, Joensuun Louhiojalta, on tullut isäksi uusperheen kautta kolmelle bonuslapselle. Martikainen on onnistunut rakentamaan luottamuksellisen suhteen teini-ikäisiin bonuslapsiinsa, mikä on usein haaste uusperheissä. Martikainen toimii vertaisohjaajana ja edistää perheiden yhdenvertaisuutta, luoden näin yhteisöllisyyttä uusperheiden parissa. Hänen työpanoksensa vertaistukiryhmissä on ollut arvokasta monille samankaltaisessa tilanteessa oleville vanhemmille.
Eero Sarkalahti – isyyden ja työn yhteensovittaja
Nokialainen Eero Sarkalahti, 41, on kahden lapsen isä, joka työskentelee alalla, joka vaatii usein pitkiä poissaoloja kotoa. Haasteellisista työolosuhteista huolimatta hän on onnistunut luomaan lämpimän ja läheisen suhteen lapsiinsa. Sarkalahti on myös tukenut muita isiä, erityisesti kollegojaan, antamalla neuvoja vanhemmuuden ja työn yhteensovittamisesta. Hän on kehittänyt ”isyyssertifikaatin”, joka tarjoaa ensikertalaisille isille käytännön neuvoja ja vinkkejä vanhemmuuteen valmistautumisessa.
Vili Sarento – tasa-arvon edistäjä ja järjestöaktiivi
Vili Sarento, 33, Helsingistä on aktiivinen kahden lapsen isä ja järjestötoimija. Hän on käyttänyt perhevapaita, mahdollistaen samalla puolisonsa työssäkäynnin, ja siten edistänyt sukupuolten tasa-arvoa työmarkkinoilla. Sarento on tunnettu kiinnostuksestaan perheiden ja lasten hyvinvointiin sekä lähiyhteisön tukemiseen. Hänen aktiivisuutensa järjestötyössä on parantanut perheiden ja lasten hyvinvointia, ja hän on toiminut esimerkkinä muille isille.
Christoffer Vidjeskog – vertaistuen rakentaja
Christoffer Vidjeskog, 35, Pietarsaaresta, on kahden lapsen isä, joka on ollut aktiivinen isäryhmien perustamisessa ja vertaistukitoiminnan kehittämisessä. Hän on korostanut isien jaksamisen ja terveyden merkitystä perheen hyvinvoinnille. Vidjeskog on myös painottanut isän roolia lasten neuvolakäynneillä ja osallistumisessa lapsen elämän eri vaiheisiin. Hänen työnsä vertaistuen kehittämisessä on auttanut monia isiä löytämään tukea ja neuvoja isyyden haasteisiin.
Pienet teot, suuri merkitys
Vaikka isänpäivän juhlimiseen voi liittyä lahjojen antamista ja suuria aterioita, usein juuri pienet teot jäävät parhaiten mieleen. Yhteinen hetki, lämmin halaus tai omatekoisen kortin sanat voivat olla arvokkaampia kuin mikään materia. Isänpäivä muistuttaa siitä, miten tärkeää on muistaa kertoa läheisillemme, kuinka paljon he merkitsevät meille – ei vain juhlapäivinä, vaan myös arjen keskellä.
Tänään on siis hyvä päivä pysähtyä ja kiittää isää tai isähahmoa, olipa kyseessä oma isä, isoisä, isäpuoli tai joku muu tärkeä henkilö. Toivotetaan kaikille isille hyvää isänpäivää ja kiitetään heitä kaikesta siitä rakkaudesta ja tuesta, jota he ovat elämäämme tuoneet.
Mediamaailma toivottaa hyvää isänpäivää kaikille isille.
GIPHY App Key not set. Please check settings