Terveyteen liittyvien verkkopalveluiden käyttö on kasvanut merkittävästi Suomessa, kertoo Tilastokeskuksen tuore raportti väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Omien terveystietojen hallinta, lääkäriaikojen varaaminen sekä terveystiedon etsiminen ovat vakiintuneet osaksi suomalaisten arkea, ja niiden käyttö kasvaa jatkuvasti.
Terveystiedon etsintä yleisintä
Terveystiedon etsiminen internetistä on yksi suosituimmista verkkopalveluiden käyttötavoista, ja sen suosio jatkaa kasvuaan erityisesti iäkkäämpien keskuudessa. Vuonna 2024 jopa 76 % suomalaisista 16–89-vuotiaista haki tietoa sairauksiin, ravitsemukseen tai terveyteen liittyen. Naiset olivat miehiä aktiivisempia: naisista 82 % ja miehistä 70 % oli käyttänyt verkkopalveluja terveystiedon etsimiseen viimeisen kolmen kuukauden aikana. Erot olivat suurimmillaan 55–74-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa naisten aktiivisuus oli huomattavasti suurempaa kuin miesten.
Lääkäriaikojen varaaminen yleistyy nopeasti
Vaikka terveystiedon etsintä on yleisintä, lääkäriaikojen varaaminen verkossa on ollut nopeimmin yleistyvä palvelu. Vuonna 2024 jo 60 % suomalaisista oli varannut lääkäriajan verkon kautta. Nuoret naiset olivat palvelun aktiivisimpia käyttäjiä: alle 35-vuotiaista naisista 71 % oli varannut ajan verkossa viimeisen kolmen kuukauden aikana, kun vastaava luku miehillä oli 56 %. Iäkkäämmissä ikäryhmissä kasvu on kuitenkin suhteellisesti nopeinta.
Omien terveystietojen katsominen esimerkiksi Omakanta-palvelusta on myös yleistynyt nopeasti. Vuonna 2024 70 % suomalaisista oli tarkastellut terveystietojaan internetissä. Ikäryhmittäiset erot tasoittuvat iän myötä, ja iäkkäimmissä ryhmissä miehet jopa ohittavat naiset aktiivisuudessa.
Reseptien uusiminen ja muut terveydenhuoltopalvelut ovat suosittuja erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Esimerkiksi 16–24-vuotiaista naisista joka toinen käytti näitä palveluita, kun taas miehistä vain joka neljäs. Tämä ero voi johtua erityisesti seksuaaliterveyteen liittyvien reseptien uusimisesta.
Käytön eroja koulutuksen ja alueiden välillä
Terveyspalveluiden verkkokäyttö on yleisintä korkea-asteen koulutuksen saaneilla ja vähäisintä perusasteen koulutetuilla, jotka ovat usein iäkkäämpiä. Alueellisesti palveluita käytetään enemmän pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Harvaan asutuilla alueilla palveluiden käyttö on vähäisempää, vaikka niiden tarve voisi olla suurempi.
Digitalisaation kehittyessä terveydenhuollon verkkopalvelut tulevat entistä vahvemmin osaksi arkea. Kasvava käyttö kaikissa ikäryhmissä, erityisesti iäkkäiden keskuudessa, kertoo palveluiden saavutettavuuden ja helppokäyttöisyyden parantumisesta. Samalla sukupuolten ja alueiden välisten erojen kaventaminen on tärkeää, jotta kaikki hyötyisivät digitalisaation tuomista mahdollisuuksista.
Lähde: Tilastokeskus
GIPHY App Key not set. Please check settings