THL: Etninen tausta vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin Suomessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen katsauksen mukaan syntyperä ja etninen tausta vaikuttavat merkittävästi alle 30-vuotiaiden elämän eri osa-alueisiin Suomessa. Raportti osoittaa, että etniset vähemmistöt kohtaavat useita haasteita koulutuksessa, työelämässä, terveydessä, hyvinvoinnissa ja osallisuudessa.

Valtioneuvoston kanslian tilaamassa selvityksessä hyödynnettiin perusoikeusseuranta.fi-sivuston tietoaineistoja sekä muita laajoja väestötutkimuksia. Tulokset paljastavat, että etniseen vähemmistöön kuuluminen lisää riskiä joutua väkivaltaisille ja turvattomille elinympäristöille niin perheessä, koulussa, vapaa-ajalla kuin digitaalisessa maailmassa. Perheiden taloudelliset haasteet ja rikkonaisuus korostuvat erityisesti vähemmistöissä.

Syrjintää ja haasteita koulutus- ja työelämässä

Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kokevat syrjintää ja kiusaamista koulussa yleisemmin kuin suomalaistaustaiset oppilaat. Työelämässä erityisesti nuoret romanit sekä Afrikasta ja Lähi-idästä muuttaneet miehet kohtaavat merkittävästi syrjintää.

Nuorten koulutuspolut eroavat syntyperän mukaan. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat nuoret menestyvät opinnoissaan heikommin ja kohtaavat enemmän haasteita koulutuspolkunsa rakentamisessa. Mielenterveysoireet ovat yleisempiä joillakin vähemmistöillä, ja palveluiden saavutettavuudessa on puutteita.

THL:n tutkimusprofessori Anu Castaneda kertoo, että Venäjältä ja Virosta Suomeen muuttaneista 20–29-vuotiaista naisista kolmannes on kokenut itsemurha-ajatuksia edellisen vuoden aikana. Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Suomeen muuttaneista nuorista miehistä seitsemän kymmenestä on kokenut syrjintää. ”Kun huolet kasaantuvat eri elämänalueilla, hyvinvointi ja elämän mahdollisuudet eivät ole yhtä lailla kaikkien saatavilla”, Castaneda toteaa.

Toimenpiteitä syrjinnän torjumiseksi

Selvitys tuo esille erityisesti poikien ja nuorten miesten kohtaamat haasteet. THL:n kehittämispäällikkö Mona Eid kuvailee, että ulkomaista syntyperää olevat pojat kokevat useammin väkivaltaa, osattomuutta ja yksinäisyyttä sekä kohtaavat vaikeuksia kouluterveydenhuollon palveluihin pääsyssä.

Etnisen eriarvoisuuden vähentämiseksi suositellaan sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden parantamista, luottamuksen vahvistamista eri väestöryhmien välillä sekä saamen- ja romanikielten elvyttämistä. Oppilaitoksissa ja työelämässä tulee lisätä antirasistista toimintakulttuuria.

Valtioneuvoston kanslian tilaama selvitys tukee valtioneuvoston rasisminvastaista ”Uutta vauhtia yhdenvertaisuuteen Suomessa” -toimenpideohjelmaa. Projektipäällikkö Katriina Nousiainen painottaa, että raportin tulokset osoittavat tarpeen jatkaa työtä rasismin torjumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi määrätietoisesti.