Vuonna 2024 toimeentulotuen kokonaismenot kasvoivat ensimmäistä kertaa useaan vuoteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaiseman tilaston mukaan toimeentulotukea maksettiin yhteensä 804 miljoonaa euroa, mikä on 1,7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Kasvaneista menoista huolimatta toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien ja henkilöiden määrät laskivat. Tukea sai noin 256 000 kotitaloutta ja 377 000 henkilöä, mikä tarkoittaa 2,8 prosentin ja 2,6 prosentin vähennystä vuoteen 2023 verrattuna. Väestöstä 6,7 prosenttia sai toimeentulotukea vuoden aikana.
THL:n erikoissuunnittelija Samuli Pietilän mukaan menojen kasvu johtuu ennen kaikkea siitä, että kotitaloudet saivat keskimäärin aiempaa enemmän tukea. ”Tämä selittyy muun muassa perusturvaetuuksiin tehdyillä leikkauksilla, joita toimeentulotuki usein paikkaa. Lisäksi perustoimeentulotuen perusosaan tehtiin lähes kuuden prosentin indeksikorotus”, Pietilä toteaa.
Tuen saajien määrä kääntyi kasvuun loppuvuonna
Vaikka vuositasolla toimeentulotukea saaneiden määrä väheni, kehitys ei ollut tasaista. THL:n tilastojen mukaan kotitalouksien määrä kääntyi kasvuun syyskuussa 2024. Tätä ennen toimeentulotuen saajien määrä oli laskenut vuodesta 2020 lähtien.
”Monien vuosien laskeva trendi on pysähtynyt”, Pietilä sanoo.
THL:n tutkimuspäällikkö Paula Saikkonen arvioi, että hallituksen tavoite toimeentulotukea saavien määrän puolittamisesta ei ole toteutumassa. ”Tilastolukujen valossa Petteri Orpon hallituksen tavoite näyttää jäävän saavuttamatta”, Saikkonen toteaa.
Alueelliset erot herättävät kysymyksiä
Raportti tuo esiin huomattavia eroja toimeentulotuen käytössä eri hyvinvointialueilla. Perustoimeentulotukea maksetaan etenkin kasvukeskuksissa runsaasti asumiskuluihin. Sen sijaan ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen käytössä on alueittain suuria eroja.
”Erot herättävät kysymyksiä siitä, onko alueiden välillä eroa myös siinä, miten ihmisiä ohjataan hakemaan tukia”, Saikkonen sanoo.
Vaikka täydentävän ja ehkäisevän tuen menot ovat vähentyneet, Saikkonen kehottaa tarkastelemaan ilmiötä kriittisesti. ”Väheneminen voi johtua muustakin kuin siitä, että tukia ei tarvittaisi. Tuen ja perustoimeentulotuen menojen pitäisi olla paremmin linjassa”, hän huomauttaa.
Ukrainalaispakolaisten toimeentulotuki nostaa valtion menoja
Toimeentulotuen kustannuksista vastaavat valtio ja kunnat yhdessä, mutta poikkeuksena ovat pakolaiset, turvapaikanhakijat ja tilapäistä suojelua saavat henkilöt, joiden toimeentulotuki rahoitetaan kokonaan valtion varoista. Tämä valtion korvaama osuus on kasvanut sotaa paenneiden ukrainalaisten myötä.
THL:n tilasto ei kuitenkaan sisällä tätä valtion kokonaan kustantamaa tukea, mikä rajoittaa tilastojen tulkintaa. Pietilän mukaan tästä on kuitenkin myös hyötyä: ”Tilastojen avulla voidaan paremmin arvioida, miten muutokset perusturvaetuuksiin vaikuttavat perustoimeentulotukeen.”
GIPHY App Key not set. Please check settings