Suomi, tuo tuhansien järvien ja miljoonien uutisotsikoiden maa, joka komeilee taas jälleen kerran tilastojen kärjessä. Mutta tällä kertaa emme johdakaan koulutuksessa tai kahvin kulutuksessa, vaan luottamuksessa mediaan. Kyllä luit aivan oikein, sillä suomalaiset luottavat mediaan eniten tämä käy ilmi Reuters Institute for the Study of Journalism vuoden 2024 julkaisemasta raportista.
Raportin mukaan noin 40 % vastaajista ilmoittaa luottavansa useimpiin uutisiin suurimman osan ajasta. Suomi jatkaa edelleen kärjessä luottamuksessa (69 %), kun taas alimmille sijoille jäävät Kreikka ja Unkari (molemmat 23 %). Matalat luottamustasot esimerkiksi Yhdysvalloissa (32 %), Argentiinassa (30 %) ja Ranskassa (31 %) liitetään raportin mukaan yhteiskunnalliseen polarisaatioon sekä kiistanalaisiin poliittisiin ja kulttuurisiin keskusteluihin.
Aamulehti, verkkouutiset ja asiantuntijahaastattelut ne ovat meille suomalaisille kuin aamukahvi, sillä ilman niitä ei se päivä vaan ala. Luettu tai kuultu uutinen otetaan valmiiksi pureskeltuna totuutena ilman sen suurempaa pohdintaa ja kun kello kahdeksan uutisissa on kerrottu, että inflaatio on lähtenyt taittumaan, niin kyllä se sitten niin on. Luotamme yksinkertaisesti siihen, että uutisten lähteet tarkistetaan, kieli oikoluetaan ja että otsikko ei ole vain uutisklikki.
Mutta kuinka monelta jääkään huomaamatta, että se sulavasti kirjoitetun kolumnin ”fakta” saattaakin sisältää tulkinnan jostakin tietystä näkökulmasta, joka on vain hyvin perusteltu mielipide? Luotamme tuttuihin medioihin pelkästä ajatustottumuksesta ja olettamuksesta, ettei sille löydy vaihtoehtoa. Mitä tästä sitten seuraa, kun kansakunta uskoo niin kovasti uutisia, ettei enää huomaa kyseenalaistaa enää niitä? Tässä piilee se paradoksaalinen ongelma, joka korkeasta liiallisesta luottamuksesta versoaa.
Tiedon kriittinen tarkastelu ääneen tuomitaankin Suomessa ja varsinkin somessa nopeammin kuin telkän lähtö pöntöstä. Jos joku kehtaakin erehtyä esittämään kysymyksen miksi, ollaan jo kohta sovittelemassa folioista kruunua kysyjän päähän? Valitettavaa onkin, että vastakkaiset näkemykset eivät päädy suurien mediatalojen etusivuille vaan sinne someen, jossa alustan algoritmit pitävät keskustelun salonkikelpoisena. On kuitenkin sopivaa epäillä, kysyä, miettiä ja kuunnella varsinkin sitä toista näkökulmaa.
Joskus sitä toivoisi, että me suomalaiset olisimme vähän enemmän kriittisempiä uutisoinnin suhteen. Emme tarvitse amerikkalaista vaihtoehtomediaähkyä, jossa jokaisella on oma pieni totuustoimistonsa, vaan puhtaasti neutraalin median, joka kykenee haastamaan ja rikkomaan jo perinteeksi muodostuneen konsensus mediapoolin.
Yle pitäisi välittömästi lakkauttaa heti. Kattokaa mitä paskaa se uutisoi presidentinvaaleista, presidentti on Suomen valtahiearkian ykkönen:
YLE 12.12.
Kannattajakorttien viimeinen jättöpäivä on tänään.
Todellisuudessa:
Maaseudun tulevaisuus 12.12.2024
Jos kortteja on liian vähän, se ei heti tarkoita ehdokkuuden menetystä, vaan hakemusta voi täydentää ehdokasasettelun vahvistamiseen asti, vaalipiirilautakunnasta selitetään.
Ehdokasasettelu vahvistetaan 21. joulukuuta. Väyrynen sai tempauksellaan siis ainakin viikon lisäaikaa korttien keräämiseen, jos hänellä ei vielä niitä riittävästi ole.
Yle:
Presidentinvaalien tuloksesta ei voi valittaa
Presidentinvaalien tulokseen ei muista vaaleista poiketen voi hakea muutosta valittamalla. Lainsäätäjien perusteena on tältä osin aina ollut, että istuvan presidentin asemasta ei voi olla epäselvyyttä, kertoo oikeusministerön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.
Todellisuudessa vaaleista voi valittaa:
Helsingin sanomat:
28.1
PRESIDENTINVAALEISSAKIN on tosin niin sanotun ylimääräisen muutoksenhaun mahdollisuus. Korkeimmalta hallinto-oikeudelta voi hallinto-oikeudenkäyttölaissa säädetyllä tavalla hakea lainvoimaisen päätöksen eli tässä tapauksessa vaalituloksen purkua, kertoo Jääskeläinen