Vuonna 2024 Suomen turvakodeissa asioi ennätysmäärä asiakkaita, yhteensä 5 759 henkilöä. Tämä on noin neljäsataa enemmän kuin edellisvuonna, paljastavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ennakkotiedot. Kasvu heijastaa karua todellisuutta: lähisuhdeväkivalta ei ole katoamassa, vaan päinvastoin, avun tarvitsijoiden määrä jatkaa nousuaan.
Vaikka turvakotipaikkoja lisättiin esimerkiksi Kuopiossa, Keski-Suomessa tilanne heikkeni Äänekosken turvakodin lopettamisen myötä. Jyväskylän turvakoti oli täynnä 186 päivänä vuodessa, mikä osoittaa, että nykyinen kapasiteetti ei riitä. Myös Varsinais-Suomessa ja Kajaanissa kärsitään paikkapulasta.
Turvakodeissa vietettyjen asumisvuorokausien määrä nousi 105 000:een, ja keskimääräinen oleskeluaika oli 18 vuorokautta. Nollalinjalle, joka tarjoaa apua lähisuhdeväkivaltaa kokeville, soitettiin yli 15 000 kertaa. Vaikka soittojen kokonaismäärä laski, vastattujen puhelujen määrä kasvoi uuden chat-palvelun ja toisen puhelinlinjan ansiosta.
Asiakkaiden antama kokonaisarvio turvakotipalveluista oli 4,8/5, mikä kertoo palveluiden laadusta, mutta myös siitä, että ne ovat kriittinen turvaverkko yhä useammalle suomalaiselle.
Riittääkö apu kaikille?
Suomessa on tällä hetkellä 28 turvakotia, joissa on 228 perhe- tai yksilöpaikkaa. THL:n turvakotipalvelujen kehittämispäällikkö Suvi Nipuli myöntää, että paikkamäärä ei ole riittävä kaikkialla. Lähisuhdeväkivallan uhrit joutuvat yhä liian usein etsimään turvaa kaukaa kotoaan – jos ylipäätään löytävät sitä.
Nollalinjan chat-palvelu on osoittautunut tärkeäksi matalan kynnyksen avuksi, sillä väkivallan uhrille soittaminen ei ole aina mahdollista. Chatissa käytiin viime vuonna yli 1 000 keskustelua, ja keskustelujen määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna.
Luvut eivät valehtele: Suomessa on edelleen ihmisiä, jotka elävät pelossa omassa kodissaan. Kysymys kuuluukin – milloin avun tarjoaminen muuttuu ennaltaehkäisyksi?
GIPHY App Key not set. Please check settings