Ryhmä tutkijoita nimeltä Noah’s Ark Scans uskoo olevansa lähempänä kuin koskaan todistaakseen, että Nooan legenda ei ole pelkkää myyttiä. Uusien maaperätestien ja tutka-analyysien avulla he väittävät paikallistaneensa mahdollisen arkin jäännökset Turkin itäosassa sijaitsevista vuorista, noin 30 kilometriä Ararat-vuoresta etelään.
Heidän tutkimuskohteensa on Durupinarin muodostelma – 164 metriä pitkä veneen muotoinen maamuodostuma, joka muistuttaa hämmästyttävän tarkasti sitä kokoa ja muotoa, jonka Genesis-kirja ”Raamattu” kuvaa Nooan arkille.
Vaikka paikka on syrjäinen, se on pitkään ollut huhujen kohteena mahdollisena arkin sijaintina. Nooan arkki on keskeinen osa kristinuskoa, juutalaisuutta ja islamia, mutta sen olemassaoloa ei ole koskaan todistettu tieteellisesti.
Tieteellistä tutkimusta, ei kaivauksia – vielä
Tutkimusryhmän johtaja Andrew Jones kertoi brittilehti The Sunille, että alueella ei ole vielä aloitettu varsinaisia kaivauksia, vaan tutkimus keskittyy tällä hetkellä ei-tuhoaviin menetelmiin kuten maaperänäytteisiin ja tutkaselvityksiin.
”Alue sijaitsee aktiivisessa mutavyöryvyöhykkeessä ja kokee ankaria talvia, joten sen suojeleminen on meille ensisijaisen tärkeää”, Jones sanoi. ”Tulevien vuosien aikana turkkilaiset yliopistokumppanimme suorittavat lisää ei-tuhoavia testejä, kuten tutkia maaperän koostumusta ja rakenteita tutkan avulla, selvittääkseen, ovatko muodostelmat luonnollisia vai ihmisen tekemiä.”
Hämmästyttäviä maaperä- ja tutkalöytöjä
Turkkilaisen geologi Dr. Memet Salih Bayraktutanin johdolla alueelta kerättiin 22 maaperänäytettä sekä muodostelman sisältä että sen ulkopuolelta. Näytteet analysoitiin Atatürkin yliopistossa. Tulokset osoittivat, että arkin muotoisen alueen sisällä maaperän pH oli alhaisempi, orgaanisen aineksen määrä korkeampi ja kaliumin määrä suurempi kuin ulkopuolella – viitteitä lahoavasta puusta, tutkijat sanovat.
Lisäksi alueen kasvillisuus kuihtuu ja kellastuu nopeammin kuin ympäröivällä alueella, mikä viittaa siihen, että maaperä voisi poiketa luonnollisesta muodostelmasta.
Jo aiemmin, vuonna 2019, tehdyissä tutkatutkimuksissa havaittiin suorakulmaisia muotoja noin seitsemän metrin syvyydessä – mahdollisesti kammioita tai rakennelmia. Tutkijat suunnittelevat seuraavaksi poraavansa pieniä näytteenottoaukkoja ja mahdollisesti jopa laskevansa kameran maan alle ilman, että aluetta vahingoitetaan.
”Ei osa mutavyöryä – vaan erillinen rakenne”
Jones kertoo, että kaikki tähän mennessä saadut tulokset tukevat heidän hypoteesiaan: ”Maaperätestit viittaavat siihen, ettei muodostelma ole vain osa ympäröivää mutavyöryä – se on selvästi erillinen rakenne.”
Vaikka varsinainen kaivaus on vasta mahdollinen tulevaisuudessa, tutkimusryhmän tavoitteena on kerätä riittävästi todisteita ja laatia huolellinen säilytyssuunnitelma ennen kuin mitään avataan.
Tutkijat uskovat olevansa lähempänä vastausta kuin koskaan.
Lähde: Nypost
GIPHY App Key not set. Please check settings