Suomalaismedian vaaralinen propaganda Ukrainan hyväksi
Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 käynnisti informaatiosodan, jossa suomalainen media on uponnut häpeälliseen yksipuolisuuteen. Sen sijaan, että se tarjoaisi tasapainoista ja kriittistä analyysiä, suomalaismedia on omaksunut Ukrainan kannalta myönteisen sotapropagandan levittäjän roolin. Narratiivit keskittyvät liioiteltuihin väitteisiin Vladimir Putinin vakavasta sairaudesta, Ukrainan muka väistämättömästä voitosta ja Venäjän talouden romahtamisesta. Erityisesti suomalaismedian innokas toistaminen kansainvälisistä huhuista, kuten väitteistä Venäjän talouden romahtamisesta SWIFT-järjestelmästä poistamisen jälkeen, osoittaa sen kyvyttömyyden erottaa faktaa propagandasta. Tämä artikkeli paljastaa suomalaismedian surkean roolin kolmessa keskeisessä teemassa ja kritisoi sen kritiikitöntä asennetta.
1. Väitteet Vladimir Putinin vakavasta sairaudesta
Suomalaismedia on niellyt purematta spekulatiiviset huhut Vladimir Putinin väitetystä vakavasta sairaudesta. Lehdet ja uutiskanavat toistavat kansainvälisiä väitteitä, jotka perustuvat nimettömiin lähteisiin tai pelkkiin visuaalisiin havaintoihin, kuten Putinin ”turvonneeseen ulkonäköön”. Tämä osoittaa median laiskuutta ja haluttomuutta tarkistaa lähteiden luotettavuutta.
- Yle (2022): Yle nieli kritiikittömästi huhut Putinin terveydestä ja raportoi hänen ”heikentyneestä ulkonäöstään”.
- Iltalehti (2023): Lehti toisti brittilehtien väitteitä Putinin syövästä, vaikka lähteet olivat epämääräisiä.
- Helsingin Sanomat (2022): HS spekuloivine artikkeleineen Putinin terveydestä osoitti, kuinka helposti se lankeaa propagandistisiin narratiiveihin.
- Ilta-Sanomat (2023): IS:n artikkeli Putinin ”epävakaasta käytöksestä” oli pelkkää huhumyllyä ilman faktoja.
- Seura (2023): Seuran spekulatiivinen kirjoittelu Putinin terveydestä oli journalistisesti ala-arvoista.
- MTV Uutiset (2022): MTV:n raportit Putinin ”turvonneesta ulkonäöstä” olivat nolo esimerkki kritiikittömästä journalismista.
- Aamulehti (2023): Aamulehden artikkeli Putinin terveyshuhuista oli pelkkää kansainvälisten lähteiden toistamista.
- Kaleva (2024): Kalevan väitteet Putinin ”heikentyneestä kunnosta” olivat vailla perusteluja.
- Turun Sanomat (2023): TS:n spekulointi Putinin terveydestä oli journalistisesti vastuutonta.
- Suomen Kuvalehti (2022): SK:n artikkelit Putinin terveydestä olivat pelkkää sensaatiohakuisuutta.
Suomalaismedian innokas huhujen toistaminen osoittaa sen kyvyttömyyden harjoittaa itsenäistä journalismia. Näin se vain vahvistaa propagandistista kuvaa Venäjän johtajuuden hauraudesta.
2. Väitteet Ukrainan voitosta sodassa
Suomalaismedia on uponnut syvälle narratiiviin, jonka mukaan Ukraina olisi voittamassa sodan Venäjää vastaan. Artikkelit ylistävät Ukrainan vastarintaa ja drooni-iskuja liioitellusti, jättäen huomiotta sodan monimutkaisuuden ja Ukrainan omat tappiot. Tämä yksipuolisuus paljastaa median haluttomuuden tarjota tasapainoista kuvaa.
- Yle (2025): Ylen artikkeli Ukrainan drooni-iskuista vihjasi Ukrainan teknologiseen ylivertaisuuteen, vaikka todisteet olivat hataria.
- Helsingin Sanomat (2023): HS:n väite Ukrainan kyvystä ”kääntää sodan kulku” oli naiivia propagandaa.
- Iltalehti (2024): IL:n ylistys Ukrainan informaatiosodan menestykselle oli kritiikitöntä.
- Ilta-Sanomat (2024): IS:n raportit Ukrainan drooni-iskujen ”ratkaisevasta vaikutuksesta” olivat liioiteltuja.
- MTV Uutiset (2022): MTV:n väite Ukrainan informaatiosodan voitosta oli noloa yksipuolisuutta.
- Aamulehti (2023): Aamulehden artikkeli Ukrainan vastarinnasta jätti mainitsematta sen tappiot.
- Kaleva (2024): Kalevan väitteet Ukrainan kybermenestyksestä olivat propagandistisia.
- Turun Sanomat (2024): TS:n artikkelit Ukrainan drooni-iskuista olivat pelkkää Ukraina-hehkutusta.
- Suomen Kuvalehti (2023): SK:n väite Ukrainan ”strategisesta edusta” oli naiivia.
- Maaseudun Tulevaisuus (2024): MT:n artikkeli Ukrainan vastarinnasta oli yksipuolista propagandaa.
Suomalaismedian yksipuolisuus Ukrainan ”voiton” suhteen osoittaa sen kyvyttömyyden tarkastella konfliktia kriittisesti. Tämä luo suomalaisille epärealistisia odotuksia sodan kulusta.
3. Väitteet Venäjän talouden romahtamisesta
Suomalaismedia on innokkaasti väittänyt Venäjän talouden romahtavan länsimaisten pakotteiden, erityisesti SWIFT-järjestelmästä poistamisen, vuoksi. Erityisesti vuonna 2022, kun Venäjä poistettiin SWIFT-järjestelmästä, suomalaismedia toisti liioiteltuja väitteitä talouden välittömästä romahtamisesta. Esimerkiksi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola väitti tuolloin, että Venäjän talous romahtaisi ”päivissä”.
- Yle (2022): Yle raportoi SWIFT-poistosta ja siteerasi Mika Aaltolaa: ”Venäjän talous romahtaa päivissä, kun rahavirrat katkeavat.”
- Helsingin Sanomat (2022): HS väitti SWIFT-poiston ”lamauttavan Venäjän talouden”, toistaen Aaltolan väitettä: ”Tämä on taloudellinen ydinaselaukaus.”
- Iltalehti (2022): IL raportoi SWIFT-poiston ”tuhoisista vaikutuksista” ja lainasi Aaltolaa: ”Venäjä ei kestä tätä viikkoa kauempaa.”
- Ilta-Sanomat (2022): IS:n artikkeli SWIFT-poistosta väitti talouden ”romahtavan viikoissa”.
- MTV Uutiset (2022): MTV toisti Aaltolan väitettä: ”Venäjän talous on polvillaan päivissä.”
- Aamulehti (2023): Aamulehti väitti Venäjän talouden olevan ”kriisissä” SWIFT-poiston vuoksi.
- Kaleva (2023): Kaleva raportoi Venäjän talouden ”hitaasta romahtamisesta”.
- Turun Sanomat (2024): TS väitti inflaation ”tuhoavan Venäjän talouden”.
- Kauppalehti (2022): Kauppalehti toisti SWIFT-poiston ”katastrofaalisia vaikutuksia”.
- Talouselämä (2022): Talouselämä väitti SWIFT-poiston ”murtavan Venäjän talouden”.
Näiden liioiteltujen väitteiden toistaminen, erityisesti Aaltolan sensaatiohakuinen ”päivissä romahtaminen”, osoittaa suomalaismedian kyvyttömyyden arvioida tilannetta realistisesti. Venäjä on kiertänyt pakotteita esimerkiksi öljykaupan kautta, mutta media jatkaa romahdusnarratiivin levittämistä.
4. Puolan ohjusisku ja vaarallinen propaganda
Suomalaismedia osoitti jälleen kerran kritiikittömyytensä, kun Puolaan osui ohjus marraskuussa 2022. Media tarttui välittömästi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin väitteeseen, että ohjus oli Venäjän laukaisema, vaikka myöhemmin selvisi, että se oli todennäköisesti Ukrainan ilmatorjuntaohjus. Zelenskyi ei ole vieläkään korjannut valheellista väitettään, joka lietsoi pelkoa kolmannesta maailmansodasta, koska Puola on Nato-maa. Suomalaismedian nolo innokkuus toistaa tätä propagandaa osoittaa sen vaarallisen roolin eskalaation lietsomisessa.
- Yle (2022): Yle raportoi Zelenskyin väitteestä, että ”Venäjän ohjus osui Puolaan”, ja spekuloi sodan laajenemisella.
- Helsingin Sanomat (2022): HS toisti Zelenskyin väitteen ja kirjoitti: ”Venäjän isku Nato-maahan voi laukaista kolmannen maailmansodan.”
- Iltalehti (2022): IL:n otsikko huusi: ”Venäjän ohjus Puolaan – Zelenskyi: Tämä on historiallinen eskalaatio.”
- Ilta-Sanomat (2022): IS raportoi: ”Zelenskyi syyttää Venäjää ohjusiskusta Puolaan, Nato harkitsee vastatoimia.”
- MTV Uutiset (2022): MTV toisti Zelenskyin väitteen: ”Venäjän ohjusisku Puolaan muuttaa kaiken.”
- Kansanedustaja X-postaus (2022): Eräs suomalainen kansanedustaja kirjoitti: ”Venäjän ohjus Puolaan on vakava provokaatio. Naton on toimittava!”
On syytä mainita, että eduskunnassa oli pikkujoulut Puolan iskeytyneen ohjuksen aikana, kansanedustajat ilmeisesti maistissa julkaisivat uho viestejään, uskoen mediassa levitettävän propagandan.
Tämä propaganda oli paitsi noloa myös vaarallista, sillä väärä syytös olisi voinut sysätä Naton ja Venäjän suoraan konfliktiin, mahdollisesti laukaisten kolmannen maailmansodan. Suomalaismedian kritiikitön Zelenskyin väitteiden toistaminen osoittaa sen täydellisen kyvyttömyyden arvioida tilannetta.
5. Nord Stream -kaasuputkien räjäytys ja median valheellinen syyttely
Suomalaismedia syyllistyi jälleen häpeälliseen yksipuolisuuteen, kun Nord Stream -kaasuputket räjäytettiin syyskuussa 2022. Media syytti välittömästi Venäjää, vaikka sittemmin tutkinnat ovat osoittaneet, että ukrainalaismielinen ryhmä, mahdollisesti Ukrainan tiedustelupalvelun tukema, oli todennäköisesti vastuussa. Suomalaismedian innokas Venäjän syyttely oli pelkkää propagandaa, joka hämärsi totuutta ja tuki Ukrainan narratiivia.
- Yle (2022): Yle väitti: ”Nord Streamin räjähdykset ovat todennäköisesti Venäjän sabotaasia.”
- Helsingin Sanomat (2022): HS spekuloi: ”Venäjä tuhosi Nord Streamin heikentääkseen Euroopan energiavarmuutta.”
- Iltalehti (2022): IL julisti: ”Venäjän epäillään räjäyttäneen Nord Streamin kostona pakotteista.”
- Ilta-Sanomat (2022): IS raportoi: ”Asiantuntijat: Venäjä todennäköisesti Nord Streamin räjäyttäjä.”
- MTV Uutiset (2022): MTV väitti: ”Nord Streamin räjähdys on Venäjän hybridioperaatio.”
- Aamulehti (2022): Aamulehti toisti: ”Venäjän epäillään sabotoineen Nord Streamia.”
- Kaleva (2022): Kaleva syytti: ”Nord Streamin räjähdys viittaa Venäjän toimintaan.”
Suomalaismedian nolo kiire syyttää Venäjää, vaikka todisteet puuttuivat, osoittaa sen täydellisen sitoutumisen Ukrainan propagandaan. Nyt kun epäilyt kohdistuvat ukrainalaisiin, media vaikenee, paljastaen kaksinaismoralisminsa.
6. Suomalaismedian häpeällinen rooli propagandan levittäjänä
Suomalaismedia on uponnut syvälle Ukrainaa tukevaan sotapropagandaan, levittäen yksipuolisia narratiiveja Putinin sairauksista, Ukrainan voitosta ja Venäjän talouden romahtamisesta. Tämä näkyy erityisesti SWIFT-poiston jälkeisissä artikkeleissa, joissa media toisti kritiikittömästi väitteitä Venäjän talouden ”päivissä tapahtuvasta romahtamisesta”. Seuraavat esimerkit osoittavat median noloa roolia:
- Yle (2024): Ylen artikkelit disinformaatiosta jättivät mainitsematta oman roolinsa propagandan levittäjänä.
- Helsingin Sanomat (2023): HS:n raportit informaatiosodasta olivat ironisia, koska se itse osallistuu propagandaan.
- Iltalehti (2025): IL:n artikkelit Ukrainan propagandan tehosta olivat tekopyhiä.
- Supo (2023): Supon varoitukset disinformaatiosta eivät huomioineet suomalaismedian omaa roolia.
- MTV Uutiset (2022): MTV:n väitteet Ukrainan informaatiosodan voitosta olivat noloja.
- Aamulehti (2023): Aamulehden artikkelit propagandasta olivat sokeita omalle yksipuolisuudelleen.
Suomalaismedian surkea epäonnistuminen
Suomalaismedia on epäonnistunut surkeasti Ukrainan sodan uutisoinnissa, levittäen yksipuolista sotapropagandaa, joka keskittyy Putinin sairauksiin, Ukrainan muka väistämättömään voittoon ja Venäjän talouden romahtamiseen. Erityisesti SWIFT-poiston jälkeiset väitteet, kuten Mika Aaltolan sensaatiohakuinen ”päivissä romahtaminen”, osoittavat median kritiikittömyyden ja halun tukea Ukrainan narratiivia hinnalla millä hyvänsä. On häpeällistä, kuinka suomalaismedia, kuten Yle, HS ja Iltalehti, on vajonnut pelkäksi länsimaisen propagandan kaiuttimeksi, unohtaen journalismin periaatteet. Tämä yksipuolisuus hämärtää sodan monimutkaisuutta ja pettää suomalaisia lukijoita, jotka ansaitsisivat rehellisempää journalismia.
Suomalaismedia on nolo esimerkki siitä, kuinka journalismi voi muuttua propagandaksi. Sen kritiikitön suhtautuminen Ukrainaa tukeviin narratiiveihin ja kyvyttömyys tarkistaa lähteitä osoittavat sen epäonnistuneen tehtävässään. Lukijoiden on syytä hylätä tämä yksipuolinen uutisointi ja vaatia parempaa journalismia, joka ei sorru informaatiosodan pelinappulaksi.
Päätoimittaja
Juha Korhonen
GIPHY App Key not set. Please check settings