Ukrainan materiaalituen korvaushankintoihin ja Naton läsnäoloon merkittävää lisärahoitusta

Vuoden 2024 kolmannessa lisätalousarviossa puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoihin on tehty merkittäviä muutoksia, jotka kohdistuvat sekä Ukrainalle annettavaan tukeen että Suomen Natoon liittyviin velvoitteisiin. Talousarviossa esitetään vähennyksiä ja lisäyksiä, joista suurimmat rahasummat keskittyvät materiaalihankintoihin ja Nato-yhteistyöhön.

Yhteensä määrärahoja esitetään vähennettäväksi noin 378,3 miljoonalla eurolla. Tämä vähennys johtuu budjettiteknisistä muutoksista, joista merkittävin on monitoimihävittäjien tilausvaltuuden menoajoitusmuutos, joka vähentää vuoden 2024 määrärahatasoa 436 miljoonalla eurolla. Lisäksi Ukrainan korvaushankintojen maksatusosuus vuodelle 2024 pienenee 19 miljoonalla eurolla.

Samalla talousarvioon esitetään merkittäviä lisäyksiä. Ukrainan materiaalituen korvaushankintojen rahoitusta kasvatetaan noin 277 miljoonalla eurolla, joka kohdistuu hankintoihin vuosille 2028–2032. Tämä nostaa Ukrainalle annettavan materiaalituen korvaushankintojen kokonaismäärän noin 2,3 miljardiin euroon. Lisäksi Puolustusvoimien toimintamenoihin esitetään 4,7 miljoonan euron lisäystä, joka kattaa Ukrainalle annettavan materiaali- ja koulutustuen kustannuksia.

Natoon liittyvää yhteistyötä varten vuodelle 2024 esitetään 15 miljoonan euron lisämäärärahaa johtamisen, tiedustelun ja tilannekuvan Nato-integrointiin. Samalla Suomi jatkaa osallistumista Naton rauhanajan operaatioihin, kuten miinantorjunta- ja ilmapuolustusoperaatioihin. Näistä aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi esitetään noin 7,6 miljoonan euron lisäystä Puolustusvoimien toimintamenoihin.

Lisäksi talousarvioon sisältyy pieni, mutta symbolisesti tärkeä 0,15 miljoonan euron lisäys kansallisen avaruustilannekeskuksen sotilaskomponentin perustamismenoihin. Tämä hanke toteutetaan puolustusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön yhteistyönä ja tähtää siviili- ja sotilaskomponenttien resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen.

Näillä lisärahoituksilla Suomi jatkaa sitoutumistaan kansainväliseen yhteistyöhön erityisesti Ukrainan tukemisessa ja Nato-velvoitteiden täyttämisessä.