Organized Crime and Corruption Reporting Project (OCCRP) on paljastanut massiivisen huijausverkoston, joka käyttää hyväkseen sääntelemättömiä maksupalveluntarjoajia kerätäkseen uhrien rahoja ympäri maailmaa. Vuodetut asiakirjat osoittavat, miten huijauspuhelinkeskukset hyödyntävät salattua palveluntarjoajien verkostoa, joka käyttää bulvaaniyrityksiä, välikäsiä ja väärennettyjä asiakirjoja siirtääkseen varoja uhreilta suurten kaupallisten pankkien tileille tai muuntaakseen ne kryptovaluutaksi.
Huijarit, jotka pyrkivät siirtämään rahaa uhreiltaan, pääsevät nopeasti käsiksi globaaliin pankkijärjestelmään etäältä tapahtuvien transaktioiden kautta. He käyttävät palveluita, joita he kutsuvat sisäisesti ”maksupalveluntarjoajiksi”, vaikka nämä eivät useimmiten ole lisensoituja eivätkä vastaa todellisia laillisia yhteisöjä. Esimerkiksi eräs tällainen palvelu, joka toimi nimellä Bankio, tarjosi huijareille välittömän pääsyn pankkitileille, joille he ohjasivat uhrejaan lähettämään rahaa. Bankio ja muut vastaavat palveluntarjoajat loivat myös laskuja olemattomista tavaroista tai palveluista, joita huijarit käyttivät oikeuttaakseen varojen siirtoja.
Normaalissa liiketoiminnassa maksupalveluntarjoajat ovat säänneltyjä finanssiyhtiöitä, jotka auttavat laillisia yrityksiä vastaanottamaan sähköisiä maksuja tarjoamalla yhteyden globaaliin pankkijärjestelmään. OCCRP:n vuodetut ”Scam Empire” -asiakirjat paljastavat kuitenkin tämän liiketoiminnan pimeän puolen: valtavan, varjoisan ekosysteemin, joka koostuu sääntelemättömistä maksupalveluntarjoajista ja muista järjestelmistä. Nämä käyttävät suurten pankkien tilejä, joita hallitsevat bulvaaniyritykset, siirtääkseen rahaa ympäri maailmaa nopeasti ja ilman jäljitettävyyttä.
Yksi esimerkki huijausten toiminnasta on ”Liliana Molina”, huijari, joka työskenteli Tbilisissä sijaitsevassa puhelinkeskuksessa. Maaliskuun ja huhtikuun 2024 aikana hän vietti tunteja puhelimessa ”Markin”, iloisen brittiläisen käsityöläisen, kanssa. Liliana vakuutti Markille, että tämän tulisi sijoittaa varmoiksi väitettyihin kryptovaluutta- ja osakemahdollisuuksiin. ”Jos teet, mitä sanon, usko minua, meistä tulee erittäin voitollisia”, hän lupasi. Markin kaltaiset uhrit menettivät kuitenkin usein kaikki säästönsä, sillä huijarit estivät järjestelmällisesti varojen nostamisen ja keksivät tekosyitä pyytääkseen lisää rahaa.
Vuodetut asiakirjat paljastavat myös LWires-nimisen järjestelmän, joka siirsi yli 4,9 miljoonaa euroa (noin 5,4 miljoonaa dollaria) 600 ihmiseltä Israelin ja Euroopan puhelinkeskusoperaatioihin vajaan kahden vuoden aikana, tammikuusta 2023 marraskuuhun 2024. LWires-järjestelmän pankkitiliotteet osoittavat, miten rahat kiersivät: aluksi seitsemän yritystä – kuusi Espanjassa ja yksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa – vastaanottivat rahat suoraan sijoittajilta pankkisiirtoina. Nämä yritykset siirsivät varoja keskenään ja jopa lahjoittivat pieniä summia hyväntekeväisyyteen – asiantuntijan mukaan tämä oli taktiikka, joka sai rahansiirrot näyttämään vähemmän epäilyttäviltä. Lopulta varat virtasivat toiseen yritysryhmään, pääasiassa Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja sieltä edelleen Kyprokselle, Pohjois-Makedoniaan, Unkariin ja Bulgariaan, joissa yritykset laskuttivat toisiaan näennäisistä palveluista.
OCCRP:n ”Scam Empire” -projekti paljastaa, että huijauspuhelinkeskukset toimivat ammattimaisesti ja järjestäytyneesti. Ne käyttävät asiakashallintaohjelmistoja, tekevät yhteistyötä ulkopuolisten markkinoijien kanssa ja tarjoavat jopa monipäiväisiä koulutuksia henkilökunnalleen. Keskuksissa on omat HR-, laadunvalvonta- ja IT-osastonsa, mikä osoittaa, miten teollisen mittakaavan operaatioista on kyse. Huijarit peittävät jälkensä huolellisesti: he käyttävät vääriä henkilöllisyyksiä ja manipuloitavaa ohjelmistoa, joka luo illuusion voitoista, mutta estää uhreja nostamasta rahojaan.
Huijausten uhrit ovat usein tavallisia ihmisiä, jotka menettävät säästönsä ja joskus jopa harkitsevat itsemurhaa, kuten eräs uhri kertoi. Huijarit kuitenkin jatkavat armotta, tavoitellen yhä uusia uhreja. He ohjaavat uhreja avaamaan tilejä digitaalisissa pankeissa, joita he pitävät vähemmän tiukkoina petosten valvonnassa, ja siirtävät rahat nopeasti monimutkaisten bulvaaniyritysten verkostojen kautta, mikä tekee varojen jäljittämisestä lähes mahdotonta.
Tämä paljastus nostaa esiin vakavia kysymyksiä globaalin pankkijärjestelmän haavoittuvuuksista. Vaikka suuret pankit väittävät noudattavansa tiukkoja petostentorjuntakäytäntöjä, huijarit pystyvät hyödyntämään järjestelmää sääntelemättömien maksupalveluntarjoajien kautta. On syytä pohtia, miksi tällainen ekosysteemi on saanut kukoistaa ilman tehokasta valvontaa. Lisäksi on huomionarvoista, että huijausten uhrit ovat usein haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten eläkeläisiä tai taloudellisesti epävarmoja henkilöitä, mikä korostaa tarvetta paremmalle kuluttajasuojelulle ja koulutukselle.
Toisaalta on tärkeää kyseenalaistaa, miksi viranomaiset eivät ole onnistuneet puuttumaan näihin operaatioihin tehokkaammin. Vaikka OCCRP:n kaltaiset tutkivat journalistiryhmät tekevät arvokasta työtä paljastaessaan huijauksia, jää epäselväksi, miksi kansainväliset pankit ja sääntelyviranomaiset eivät ole pystyneet katkaisemaan näitä rahavirtoja. Tämä voi viitata laajempaan ongelmaan: globaalin finanssijärjestelmän rakenteet suosivat liikaa nopeita transaktioita ja anonymiteettiä, mikä helpottaa rikollista toimintaa.
”Scam Empire” -projekti osoittaa, miten kehittyneitä ja häikäilemättömiä nykypäivän huijausverkostot ovat. Sääntelemättömät maksupalveluntarjoajat muodostavat pimeän ekosysteemin, joka mahdollistaa huijareiden toiminnan globaalilla tasolla. Tämä korostaa tarvetta tiukemmalle sääntelylle, paremmalle kansainväliselle yhteistyölle ja kuluttajien valistamiselle, jotta tällaiset huijaukset voidaan estää tulevaisuudessa. Samalla on tärkeää, että uhrien ääni kuuluu ja että he saavat tukea toipuakseen kokemuksistaan.
GIPHY App Key not set. Please check settings