Valtiovarainministeri Purra: Suomi tarvitsee asennemuutoksen

Talouspolitiikan arviointineuvosto on julkaissut tuoreen arvionsa hallituksen talouspolitiikasta ja julkisen talouden kestävyydestä. Raportissa korostetaan, että Suomen talouspolitiikan haasteet ovat kasvaneet, ja vaikka hallituksen sopeutustoimet ovat askel oikeaan suuntaan, julkisen talouden tasapainottaminen vaatii edelleen merkittäviä toimia. Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää keskustelua maan taloudesta hyödyllisenä ja korostaa, että talouspolitiikan vaikeusaste on noussut heikon suhdanteen pitkittyessä.

Purra totesi, että talouspolitiikan haasteet ovat kasvaneet kevään 2023 hallitusneuvotteluihin verrattuna. Suhdanne on ollut odotettua heikompi, ja taantuma on pitkittynyt. Vasta viime vuoden loppupuolella Suomi on ponnistanut taloudelliseen kasvuun. Julkinen velkasuhde ylitti jo viime kesänä 80 prosentin rajapyykin, ja se on nyt suunnilleen EU:n keskitasoa.

Hallituksen sopeutustoimet, mukaan lukien lisätoimet, näyttävät kuitenkin riittävän velkasuhteen vakauttamiseen vuoteen 2027 mennessä. Purra korosti, että hallitus on valmis tekemään lisäleikkauksia, jos velkasuhteen vakauttaminen vaarantuu. Hän myös totesi, että verojen kiristämisen mahdollisuudet on käytetty loppuun.

Purra nosti esiin hyvinvointialueiden taloudelliset haasteet. Alueet aloittivat vuonna 2023 raskaasti alijäämäisinä, ja valtio joutui budjetoimaan lähes 1,5 miljardia euroa alueiden rahoituksen jälkikäteistarkistukseen. Vaikka alijäämät ovat edelleen suuria, alustavat arviot viittaavat tämän vuoden reippaaseen ylijäämään alueilla. Purra kuitenkin varoitti, että alueiden on edelleen leikattava menoja, erityisesti sellaisista kuluista, jotka eivät ole välttämättömiä.

Arviointineuvosto suosittelee hallitusta harkitsemaan lisäjoustoja hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvollisuuden osalta. Purra kuitenkin korosti, että valtiolla ei ole varaa lisäjoustoihin, sillä se antaisi väärän signaalin alueille. Hän myös totesi, että tuottavuutta on edelleen lisättävä, ja alueiden tulisi keskittyä välttämättömiin menoihin.

Purra korosti, että väestön ikääntyminen, kasvava sote-palvelutarve ja puolustussektorin tarpeet vaativat menojen priorisointia tulevaisuudessa. Hallitus on päättänyt, että kokonaisveroaste ei nouse edelliseen hallitukseen nähden, vaan se pysyy noin 42 prosentin tasolla. Purra piti hallituksen finanssipolitiikkaa nykyiseen suhdanteeseen sopivana, vaikka sopeutustoimien optimaalinen ajoitus voi olla kiistanalainen.

Arviointineuvosto arvioi maahanmuuton tukevan tuottavuuden kasvua, mutta Purra korosti, että kaikki maahanmuutto ei vahvista julkista taloutta. Hän totesi, että maahanmuuton vaikutuksia on arvioitava kokonaisuudessaan, ottaen huomioon sekä tuotot että kustannukset. Purra varoitti, että maahanmuuton integraation epäonnistumisen kustannukset voivat olla merkittäviä, kuten Ruotsin ja muiden maiden kehitys on osoittanut.

Tarvitaan asennemuutos ja kasvupolitiikkaa

Purra korosti, että Suomi tarvitsee asennemuutoksen ja kasvupolitiikkaa. Hän totesi, että EU-tasolla on liikaa sääntelyä, ja Euroopan kasvun mentaliteetti on heikentynyt verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Purra kehotti panostamaan enemmän innovaatioihin ja teknologiakehitykseen.

Hallitus aikoo arvioida talouspolitiikan tavoitteitaan huhtikuun puoliväliriihessä. Purra korosti, että seuraavan hallituksen on jatkettava menoleikkauksia samassa mittaluokassa kuin nykyinen hallitus. Helppoja ratkaisuja ei ole tiedossa, ja työ talouden tasapainottamiseksi vaikeutuu edelleen.

Lopuksi Purra toivoi, että poliittisella kentällä ymmärrettäisiin, että talouden haasteet eivät helpotu, vaan vaativat jatkuvaa ja johdonmukaista työtä.