Vesihuoltolain uudistuksella halutaan estää vesihuoltolaitosten yksityistäminen

Hallitus on vahvistamassa vesihuollon omistuksen ja määräysvallan säilymisen kunnilla eduskunnan edellyttämällä tavalla. Vesihuoltolain uudistus, joka tulee huomattavasti tiukentamaan julkisen omistuksen vaatimuksia verrattuna nykytilanteeseen, on parhaillaan viimeistelyssä maa- ja metsätalousministeriössä. Hallituksen esitys tuodaan eduskuntaan ensi keväänä.

Vesihuoltolain uudistuksesta on herännyt paljon keskustelua, ja maa- ja metsätalousministeriö valmistelee ratkaisua osana Vesi on meidän -kansalaisaloitteen toimeenpanoa. Hallituksen esitys pyrkii turvaamaan vesihuollon julkisen omistuksen ja säilyttämään kunnilla perustuslain mukaisen itsehallintoon kuuluvan päätäntävallan.

Ministeri Sari Essayah korostaa, että voimassa oleva vesihuoltolaki ei aseta rajoituksia yksityiselle omistukselle. Uusi lakiehdotus sen sijaan kiristää merkittävästi omistajuuden ja määräysvallan vaatimuksia, jotka varmistavat, ettei vesihuolto päädy yksityisten yritysten käsiin. ”Olemme esittämässä lakiin uutta sääntelyä, jolla estetään vesihuollon yksityistäminen ja pidetään vesihuolto julkisessa määräysvallassa,” Essayah toteaa.

Määräysvallan säilyminen kunnilla

Lakiehdotuksen mukaan vesihuoltolaitoksissa määräysvalta määritellään kirjanpitolain mukaisesti, ja osakeyhtiömuotoisissa laitoksissa se tarkoittaa yli 50 % osakkeiden omistusta kunnilla. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on todennut, että esitetty sääntely ei riko perustuslaillisia rajoja, mutta sitä arvioidaan edelleen tarkasti perustuslain näkökulmasta ennen lain hyväksymistä.

Ministeriö käy parhaillaan läpi lakiluonnoksen saaman lausuntopalautteen ja tekee tarvittavat muutokset ennen lopullisen esityksen tuomista eduskuntaan. Lisäksi vesihuoltolain ehdotuksia arvioidaan perustuslain vaatimusten mukaisesti lisäselvityksen avulla.

Kohtuulliset maksut ja ulkomaisten sijoittajien rajoitukset

Yksityinen vähemmistöomistus vesihuoltolaitoksissa ei saa johtaa epäreiluihin vesihuoltomaksuihin. Laki edellyttää, että maksujen on katettava vain vesihuoltopalvelujen kustannukset, ylläpito ja korjaukset, ja niiden on oltava kohtuullisia ja tasapuolisia. Maksuihin voi sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle, mutta ei enempää.

Uudistukseen sisältyy myös mahdollisuus rajoittaa ulkomaisten sijoittajien yritysostoja vesihuoltosektorilla. Yritysostoille voidaan asettaa ehtoja tai ne voidaan evätä, jos ne vaarantavat kansallisen edun.

Tavoitteena suunnitelmallisuus ja läpinäkyvyys

Lakiluonnokseen sisältyy muitakin uudistuksia, joilla pyritään parantamaan kuntien vesihuollon järjestämisen suunnitelmallisuutta, omaisuuden hallintaa sekä maksujen kustannuskattavuutta ja läpinäkyvyyttä. Nämä muutokset ovat hallituksen mukaan välttämättömiä, jotta vesihuoltopalvelut voidaan turvata tulevaisuudessakin.

Vesihuoltolain uudistuksen lausuntokierros päättyi syyskuun lopussa, ja seuraavaksi ministeriö viimeistelee hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyä varten.

Lähteet: Maa- ja metsätalousministeriön tiedote, Valtioneuvosto, Maa- ja metsätalousministeriö