Unkarin pääministeri Viktor Orbán on jälleen tuonut esiin kiristyneet suhteet Euroopan unionin ja Unkarin välillä. Kossuth-radion haastattelussa Orbán syytti Brysseliä siitä, että EU:n johto keskittyy enemmän Unkarin hallituksen kaatamiseen kuin eurooppalaisten tärkeimpien ongelmien ratkaisemiseen. Hänen mukaansa Bryssel ajaa aktiivisesti poliittisia hyökkäyksiä Unkaria vastaan sen sijaan, että puuttuisi esimerkiksi talouskasvun, maahanmuuton tai vihreän siirtymän haasteisiin.
Orbánin mukaan Euroopan unionin johtajat, kuten Ursula von der Leyen ja Manfred Weber, ovat avoimesti ilmaisseet aikomuksensa syrjäyttää Unkarin nykyinen hallitus. Hän väitti, että Euroopan uninoni pyrkii asettamaan Unkarille uusia johtajia, kuten Klára Dobrev ja Péter Magyar, jotka suostuisivat toteuttamaan Brysselin vaatimukset. Näihin vaatimuksiin sisältyvät muun muassa Unkarin osallistuminen Ukrainan sotaan, maahanmuuttajien hyväksyminen ja perhearvoja tukevien lakien purkaminen.
Unkari vahvistaa talouttaan
Orbán kuitenkin vakuutti, että Unkari ei anna periksi ulkoiselle painostukselle. Hän korosti, että Unkarin tulevaisuus on unkarilaisten päätettävissä, eikä ulkovaltojen. Pääministeri näki yhtäläisyyksiä Unkarin nykytilanteen ja Neuvostoliiton aikaisen hallinnon välillä, jossa ulkopuoliset toimijat pyrkivät ohjaamaan maan sisäpolitiikkaa. Orbán painotti, että totuus ja kansan mielipide ovat Unkarin parhaat aseet näissä kamppailuissa.
Haastattelussa Orbán toi esiin myös Unkarin talouden neutraalin aseman, jonka hän uskoo tuovan huomattavaa talouskasvua seuraavien vuosien aikana. Hänen mukaansa maan talouskasvu voi olla jopa 3–6 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, mikä johtuu osittain Unkarin kyvystä pysytellä erillään maailmanlaajuisista talousblokeista. Tämän talouspolitiikan avulla Unkari voi ylläpitää hyviä suhteita sekä Itään että Länteen. Lisäksi Orbán mainitsi, että neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa etenevät, ja tavoitteena on saavuttaa keskimääräinen miljoonan forintin kuukausipalkka unkarilaisille työntekijöille.
Orbánin mukaan Unkarin hallitus on myös käynnistänyt uusia aloitteita, kuten ”työntekijälainan”, joka auttaa työntekijöitä saamaan rahoitusta, sekä pienten ja keskisuurten yritysten tukiohjelman, Sándor Demján -ohjelman. Näiden toimien tarkoituksena on lisätä taloudellisia mahdollisuuksia ja vahvistaa maan taloutta pitkällä aikavälillä.
Rajavalvonta ja maahanmuutto
Maahanmuuttopolitiikasta puhuessaan Orbán muistutti, että Unkari on vuodesta 2015 alkaen ollut eturintamassa puolustamassa Euroopan rajoja. Hänen mukaansa Schengen-alueen maiden tulisi tehdä keskeiset päätökset maahanmuutosta eikä Euroopan komission. Hän korosti myös tarvetta vahvistaa taloutta ja ennusti, että Unkari kokee merkittävän taloudellisen nousun vuoteen 2025 mennessä. Suunnitteilla on muun muassa investointeja asuntotuotantoon ja erityisesti maaseutuasuntojen rakentamiseen, mikä osaltaan vauhdittaa talouden elpymistä.
Lopuksi Orbán vakuutti, että Unkari pysyy sitoutuneena itsenäiseen päätöksentekoon ja suvereniteettiinsa. Vaikka Brysselillä on omat suunnitelmansa, hän korosti, että vain unkarilaiset voivat päättää maansa tulevaisuudesta. ”Me emme anna periksi”, Orbán totesi.
Orbánin lausunnot heijastelevat pitkään jatkunutta jännitettä Unkarin ja EU:n välillä, jossa molemmat osapuolet syyttävät toisiaan sisäisiin asioihin puuttumisesta ja poliittisesta ohjailusta. Brysselin ja Budapestin välinen vastakkainasettelu näyttää jatkuvan, kun Unkari pyrkii säilyttämään itsenäisyytensä ja vastustaa EU:n yhä keskitetympiä päätöksentekovaltoja.
GIPHY App Key not set. Please check settings