Yle aloittaa historiansa suurimpiin kuuluvat muutosneuvottelut, jotka voivat johtaa jopa 375 työntekijän irtisanomiseen. Tämä ennennäkemätön sopeutustarve kumpuaa uudesta kustannussäästöohjelmasta, jonka tavoitteena on sopeuttaa Ylen toimintaa tuleviin rahoitusleikkauksiin. Ylen tavoitteena on saavuttaa 50 miljoonan euron säästöt vuosille 2025–2026, mikä tulee vaikuttamaan merkittävästi niin Ylen henkilöstöön kuin sen palveluihin.
Laajat säästötoimet käynnistyvät heti
Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila kertoi henkilöstölle suunnatussa tiedotustilaisuudessa, että ensimmäinen sopeutusvaihe alkaa välittömästi. Tämän vaiheen tuloksia arvioidaan keväällä 2025, jolloin myös toinen sopeutusvaihe suunnitellaan. Toisen vaiheen aikana saatetaan käynnistää uusia muutosneuvotteluja, ja lopulliset säästöt on määrä saavuttaa asteittain, kun ensimmäisten toimenpiteiden vaikutukset ovat nähtävissä.
Ylen leikkaukset vaikuttavat koko henkilöstöön ja organisaation rakenteeseen. Säästötoimenpiteet ulottuvat työtiloihin ja infrastruktuuriin, kun Yle harkitsee kiinteistöjen vähentämistä ja työtilojen tiivistämistä. Lisäksi yhtiö panostaa tehokkaampaan teknologian hyödyntämiseen: tekoäly ja automaatio tulevat saamaan entistä suuremman roolin Ylen prosesseissa.
Haasteet ja tuki henkilöstölle
Merja Ylä-Anttilan mukaan henkilöstövähennykset ovat valitettavia, mutta tarpeellisia, jotta Yle voi vastata säästövaatimuksiin ja jatkaa toimintaansa. Ylä-Anttila korostaa, että Yle tukee henkilöstöään kaikin tavoin muutoksen keskellä. ”On hyvin valitettavaa, että myös henkilöstövähennykset ovat mahdollisia. Sopeutustarve on niin suuri, että edessä on hyvin vaikeita päätöksiä,” hän totesi. Hänen mukaansa on tärkeää säilyttää riittävä osaaminen, jotta Yle pystyy edelleen täyttämään julkisen palvelun tehtävänsä.
Digipalvelut ja uutistoiminta etusijalla
Vaikka leikkaukset ovat suuria, Yle aikoo jatkaa digipalveluiden kehittämistä sopeutuksista huolimatta. Lisäksi luotettava uutistoiminta, kulttuuritarjonta ja kansallinen huoltovarmuus pyritään turvaamaan. Tämä viesti on tärkeä, sillä Ylelle asetetut säästöt ovat herättäneet huolta siitä, miten yhtiön palvelut ja ohjelmatarjonta tulevat säilymään leikkausten jäljiltä.
Ylen pääluottamushenkilö Mikko Martikainen on ilmaissut huolensa henkilöstövähennysten laajuudesta ja pelkää, etteivät irtisanomiset jää ensimmäisiin vaiheisiin. ”Kyseessä ovat Ylen satavuotisen historian suurimmat leikkaukset,” Martikainen muistuttaa. Hän pitää myös todennäköisenä, että tulevissa säästövaiheissa irtisanomisia nähdään lisää.
Näkyvät vaikutukset yleisölle
Merja Ylä-Anttila myöntää, että näin suurten säästöjen myötä yleisökin tulee huomaamaan muutoksia Ylen sisällöissä. Televisio- ja radiokanavien määrä pysyy toistaiseksi ennallaan, mutta leikkaukset tulevat vaikuttamaan Ylen tarjontaan kaikilla sen alustoilla.
Ylen rahoituksen muutokset kiristävät taloutta
Ylen sopeutustoimet liittyvät läheisesti parlamentaarisen työryhmän päätöksiin Ylen rahoituksesta. Syyskuussa työryhmä linjasi, että Ylen arvonlisäveroa nostetaan 10 prosentista 14 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen ja indeksikorotukset jäädytetään kolmeksi vuodeksi vuosille 2025–2027. Tämä päätös tuo Ylelle merkittävän 47 miljoonan euron leikkauksen vuoden 2027 tasolla, ja arvonlisäveron nousun vuosivaikutus on noin 19 miljoonaa euroa. Näiden päätösten yhteisvaikutuksena Ylen säästötavoite kohoaa 66 miljoonaan euroon vuonna 2027.
Yle muutosten keskellä: tulevaisuus epävarma
Yleisradiolla on noin 2 984 vakituista työntekijää, joista suuri osa toimii journalismin ja sisällöntuotannon parissa. Lisäksi yhtiö työllistää määräaikaisia ja freelancereita 31 paikkakunnalla ympäri Suomea. Suunnitellut säästötoimenpiteet ovat ennätyksellisen suuret, ja niiden lopulliset vaikutukset Ylen toimintaan ja palvelutarjontaan jäävät nähtäviksi.
Kokonaisuudessaan Ylen sopeutusohjelma edustaa merkittävää käännekohtaa yhtiön historiassa.
Lähde: Yle
GIPHY App Key not set. Please check settings