Suomessa yli 260 000 kotitaloutta sai toimeentulotukea vuonna 2023, ja tukimenot nousivat lähes 800 miljoonaan euroon, kertoo THL:n tuore raportti. Toimeentulotuen saajat ovat yleisimmin yksinasuvia miehiä ja nuoria aikuisia, erityisesti 18–24-vuotiaita. Tuen tarvetta lisää pitkäaikaistyöttömyys sekä monenlaiset hyvinvoinnin puutteet, kuten terveysongelmat.
Alueelliset erot toimeentulotuen saamisessa ovat merkittäviä ja riippuvat muun muassa asumisen hinnasta, asukkaiden ikärakenteesta ja maahanmuuttajien määrästä. THL:n tutkimuspäällikkö Paula Saikkonen huomauttaa, että toimeentulotuen uudistamiseen on monia vaihtoehtoja, mutta se vaatii huolellista suunnittelua ja useita erilaisia toimia.
Hallitus leikkaamassa tukia – lisää köyhyyttä vai ratkaisu kriisiin?
Petteri Orpon hallitus on asettanut tavoitteekseen toimeentulotuen kokonaisuudistuksen. Päämääränä on tuen saajien määrän puolittaminen sekä tukien velvoittavuuden lisääminen, samalla kun tavoitteena on saavuttaa kymmenien miljoonien eurojen säästöt. Hallituksen asettama sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä suosittelee, että toimeentulotukea leikataan voimakkaammin, jos tuensaaja laiminlyö velvoitteensa, kuten työnhaun.
THL:n asiantuntija Susanna Mukkila varoittaa, että pitkäaikainen toimeentulotuki ei kannusta tilapäisiin töihin eikä salli säästämistä, mikä luo taloudellista epävarmuutta. ”Ihminen ei välttämättä uskalla tehdä muutoksia omaan tilanteeseensa, jos pelkää, että toimeentulotuki katkeaa heti”, Mukkila toteaa.
Uudistusehdotuksia toimeentulotuen parantamiseksi
THL:n raportti tarjoaa useita ehdotuksia toimeentulotuen uudistamiseksi. Yksi ehdotuksista on asumistukitäydennyksen käyttöönotto, joka auttaisi kohtuullisiin asumiskustannuksiin ja vähentäisi toimeentulotuen tarvetta.
Toinen keskeinen suositus on terveydenhuollon maksukaton automaattinen seuranta, mikä keventäisi byrokratiaa ja varmistaisi, että pienituloiset kotitaloudet saavat tarvitsemansa hoidon ilman kohtuutonta taloudellista taakkaa.
Lisäksi raportti ehdottaa, että toimeentulotukea yli neljä kuukautta saaneiden nuorten aikuisten tulisi ottaa yhteyttä Kelaan tai nuorten palveluun. Yhteydenottopakko auttaisi tunnistamaan syyt toimeentulotuen pitkittyneeseen tarpeeseen ja ohjaisi nuoria oikeisiin palveluihin.
Ratkaiseeko uudistus ongelmat vai lisääkö se vain köyhyyttä?
Toimeentulotuki on viimesijainen turva, jonka tarkoitus on tarjota lyhytaikaista helpotusta vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleville. Suomessa toimeentulotukea kuitenkin käytetään usein pitkittyneesti, mikä on merkki järjestelmän puutteista.
Hallitus pyrkii uudistamaan järjestelmää säästöjen nimissä, mutta kriitikot pelkäävät, että leikkaukset lisäävät entisestään köyhyyttä ja epätasa-arvoa. Kysymys kuuluukin: onko Suomi valmis kantamaan vastuun heikoimmassa asemassa olevista kansalaisistaan vai onko luvassa entistä kovempi linja toimeentulotuen saajille?
GIPHY App Key not set. Please check settings