Seuratessani median uutisointia sekä surullisia kirjoituksia hoivakotien ja palvelutalojen toiminnasta tulee mieleen miten joskus vanhuksia kohdeltiin.
Heitä arvostettiin juurikin sen elämänkokemuksen ja viisauden kautta jota vuodet heille olivat suoneet.
Oli kylän vanhin, heimon vanhin.
Suvun matriarkka, kunnioitettu vanhaisäntä tai vanhaemäntä.
Kaikki arvostivat ja kunnioittivat heitä.
Nuoret kysyivät heiltä neuvoa elämään.
Nykyään tämä on paljolti kaupungistumisen myötä jäänyt.
Enää ei asuta saman katon alla vaan perhe voi olla hajallaan jopa ympäri maailmaa.
Ei ole ole sitä perheen yhteistä säveltä vaan jokainen touhuu omiaan eikä enää istuta työpäivän jälkeen yhteiseen ruokapöytään kertomaan kuulumisia.
Tuo saman katon alla asuminenkin on haasteellista kaupungissa kun perheen asunto on yleisimmin mitoitettu vain ydin perheelle. Harvemmin kenelläkään on varaa niin isoon asuntoon että olisi ylimääräisiä huoneita johon vanha äiti tai isä voisi majoittua.
Lisäksi käydään töissä kodin ulkopuolella ja lapset on koulussa niin ympärivuorokautista hoivaa tarvitseva vanha ihminen ei saa sitä huolenpitoa vaan jää silti yksin kun muut ovat poissa.
Lisäksi ihmisten harrastuspohja on muuttunut. On kuntosalia, uimahallia, joogaa, erilaisia tanssi ja sisäurheilulajeja.
Ei niinkään vietetä vapaa-aikaa kuten ennen naapurin kakaroiden kanssa.
Johon myös perheiden ikäihmiset ottivat omalla tavallaan osaa. Tähän pääsivät mukaan myös yksinäiset.
Lesket, vanhatpiiat ja vanhatpojat. Oltiin samaa porukkaa kaikki. Vauvasta vaariin. Myös Ihmisten kanssakäyminen oli erilaista kuin tässä ajassa jolloin ollaan enemmän vieraiden kuin omien kanssa. Osattiin puhua toiselle ihmiselle. Kun ei ollut älypuhelimia tai aina televisiotakaan niin istuttiin yhdessä radion äärellä ja kuunneltiin musiikkia tai uutisia.
Mutta nyt moni vanhus joutuu pois rakkaasta kodistaan kun ei enää pärjää yksin. Niin miten heitä kohdellaan – Kuin roskaa tai ongelmajätettä. Henkilökunta jos sitä yleensä on edes yleensä tarpeeksi on leipääntynyt tai uupunut raskaan työn vuoksi. Joko ei jaksa tai ei vain välitä.
Kumpaakin löytyy kun näitä artikkeleita hoivakotien ja palvelutalojen toimista lukee. Vanhuksesta on tullut taakka.
Hyödytön syöjä yhteiskunnalle.
Johtajalle on varaa maksaa jättipalkkoja mutta ei varaa palkata tarpeeksi henkilökuntaa jotta vanhuksilla olisi ihmisarvoinen elämä.
Usein mahdollisuudet monisairaalla heikolla ihmisellä on vähissä miten elää arvokkaasti ja myös lähteä arvokkaasti kun aika on siirtyä tuonilmasiin.
Tähän ”elämän ehtooseen” pitäisi panostaa koska he ovat meidät kasvattaneet niin Meidän kuuluu silloin vuorostamme huolehtia heistä vanhoilla päivillään.
Mutta toteutuuko se?
Korona-aikana moni joutui lähtemään ilman rakkaitaan kun omaisia ei päästetty vierailemaan läheisensä luona viimeisinä hetkinä vaan pois nukkuva eristettiin yksin pieneen huoneeseen lukkojen taakse.
Nyt ollaan taas leikkaamassa kun valtiolla on ”niin vähän sitä rahaa”
Joopa joo…
Ehkä priorisointia pitäisi muuttaa inhimillisempään suuntaan.
Vähemmän rahaa aseisiin, kehitysmaihin tai tukien varassa eläviin muualta tulleisiin, kankeaan ylisuureen virkamieskoneistoon, kampaviineripalavereissä istujiin.
Vähemmän johtajia ilmastoidussa virastohuoneessa tietokonenäyttöä tuijottaen korkeaa palkkaa nauttien.
Enemmän hoitajia, avustajia, parempaa ruokaa. vähemmän lääkkeitä. Liikuntaa, musiikkia, taiteita, yhdessä oloa. Jopa joissain ollut terapiakissoja tai koiria piristämässä vanhusten muuten yksitoikkoista elämää.
Tässä en tietenkään yleistä koska varmasti on hyviä hoivakoteja, ystävällisiä ihmisrakkaita hoitajia sekä virikkeitä ja yhteisöllisyyttä. Lämpöä ja inhimillistä yhteiseloa. Hyvää ruokaa, musiikkia.
Mutta kovin usein ihminen unohdetaan kun ikää tulee eikä enää pärjää omillaan.
Tämä pitäisi jokaisen päättäjänkin muistaa.
Elämässä ei pääse takaperin vaan pyörä kulkee eteenpäin vääjäämättömästi.
Jokainen on joskus vanhus.
Ollaan kaikki ihmisiä toisillemme.
Pidetään huolta myös heikoimmista.
Eikä Jätetä Ketään Yksin.
Vaikka rahat on tiukilla niin ystävällinen käytös ja hymy ei maksa mitään!
Se on ihan ilmaista.
GIPHY App Key not set. Please check settings