Perjantaina 28. maaliskuuta kokoontunut EU-ministerivaliokunta käsitteli kolme keskeistä teemaa: EU:n Venäjään kohdistamat pakotteet, Suomen ehdokkaiden nimittämisen Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaan sekä Suomen kantojen linjaamisen EU:n puolustusministerien tulevaan kokoukseen.
EU-ministerivaliokunta sai katsauksen EU:n Venäjää vastaan kohdistamista pakotteista, jotka ovat osa laajempaa pyrkimystä päättää Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. EU on asettanut Venäjälle pakotteita vuodesta 2014 lähtien, ja sodan laajentuessa helmikuussa 2022 toimet ovat tiukentuneet huomattavasti. Helmikuuhun 2024 mennessä EU on hyväksynyt jo 16 pakotepakettia, viimeisimmän 24. helmikuuta.
Vaikka EU on aktiivisesti mukana tukemassa Ukrainaa ja painostamassa Venäjää pakottein, todellisia rauhanneuvotteluita käydään ilman Euroopan unionia. Sekä Yhdysvallat että Venäjä eivät ole ottaneet EU:ta mukaan rauhankeskusteluihin, mikä tekee EU:n puheista rauhan edistämisestä ja sen suunnittelusta erikoisia.
Ministerivaliokunta nimesi Suomen ehdokkaat Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaan toimikaudelle 2025–2030. Suomella on yhdeksän paikkaa komiteassa, joka toimii neuvoa-antavana elimenä EU:n toimielimille. Komitea jakautuu kolmeen ryhmään: työnantajat, työntekijät ja muut eturyhmät.
Suomen linjaukset puolustusministerien kokoukseen
EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja huhtikuun alussa Varsovassa pidettävään EU:n puolustusministerien tapaamiseen. Kokouksen aiheita ovat EU:n sotilaallinen tuki Ukrainalle, Euroopan puolustuksen tulevaisuutta käsittelevä valkoinen kirja sekä mahdollisesti hybridiuhkien torjunta.
Suomi jatkaa aktiivista osallistumistaan EU:n yhteiseen puolustuspolitiikkaan ja Ukrainan tukemiseen, mutta EU:n vaikutusmahdollisuudet suoraan rauhanneuvotteluissa pysyvät rajallisina.
GIPHY App Key not set. Please check settings