Keittiöpsykologi: miksi vain nainen syyllistetään kun hän kohtaa väkivaltaa?

Olen seurannut tätä nuoren ala-ikäisen tytön surullista tapausta.
Kolme miestä vastaan nuori tyttö.
Toki en asiasta kaikkea tiedä mutta tässä nyt raiskaajien sijaan syyllistetään uhri.

Keskustelu käy kuumana tuolla sosiaalisessa mediassa.
Asia oli jo vähän kauempana mutta Katsoin haastattelun joka nosti niin sanotusti karvat pystyyn.
Siinä käsiteltiin asiaa jotenkin ”perusmiehen” näkökulmasta
Lähinnä tyyliin oma vika kun lähti näiden miesten mukaan eli
”sitä saa mitä tilaa” Jos tässä itse naisena tätä ajattelen niin nyt laskettiin sen tapahtuneen aiheuttaman trauman lisäksi vielä hennoille hartioille tarpeeton syyllisyyden taakka.
Vaikka haastattelussa ei käsiteltykään varsinaisesti vain tätä tapausta niin sanoma oli selkeä.

Tässä katsotaan nyt asioita kovin eri taholta ja kuitenkin ne ovat periaatteessa samaa jatkumoa.

Nykypäivänä kun maailma on epävakaa niin se mikä ennen oli turvallista ei enää aina sitä ole.
Mutta jos mietitään missä ihminen voi hankkia sosiaalisia kontakteja kun nettikään ei välttämättä ole enää turvallinen niin tässä riittää pohtimista itse kullekin.

Nyt tässä nuoren tytön tapauksessa minua pöyristyttää ihmisten ja etenkin miesten suhtautuminen.
Uhrista leivotaan syyllinen.
Koska ”valitsi” lähteä näiden miesten mukaan. Kuitenkaan kyse ei ollut selvinpäin olevasta aikuisesta vähän hupia hakevasta naisesta vaan sellaisessa humalatilassa olevasta ettei hän välttämättä edes tiennyt mistään mitään. Miten hän pystyi ”valitsemaan” yhtään mitään. Eikä kenenkään mieleen tullut että tilanteelle voisi tehdä jotain. Se oli vain voi voi sentään mitäs lähti. Nostaa näin naisena verenpaineet kattoon.

Asiasta vähän laajemmin.
Kun näitä surullisia asioita tapahtuu niin miksi koskaan ei miestä syytetä. Vain naisen ”valintoja”

Voiko valita esimerkiksi miten kulkee bussipysäkiltä kotiin tai jos siellä baarissa tapaa mukavan pojan tai miehen niin miten voi etukäteen tietää mitä toisen päässä liikkuu. Onko valinta aina valinta. Ihan keskellä päivää voi tapahtua pahoja asioita. Onko silloinkin valinta että kävelee kadulla keskellä päivää ja joutuu ongelmiin. Eikä kukaan tule apuun. Kännykät kyllä vedetään esiin mutta apua ei löydy.

Varsinkin näissä tapauksissa kun nainen joutuu väkivallan uhriksi
usein sanotaan että olisihan hän voinut jäädä sinne kotiin ”turvaan” näin sanoo miehet ja valitettavasti kovin usein myös naiset.

Kun sitten sattuu jotain niin uhria ei uskota. Edes poliisi tai ensiapu kuten tuossa nuoren tytön tapauksessa. Miksi ei uskota.
Kyllähän jotkut naiset käyttää myös ”valtaansa väärin” mutta nyt yleistetään. Ihmistuntemus on kadonnut jonnekin.
Mitä valintoihin tulee niin naista ei uskota. Edes kotona tapahtunutta. Onko väärä valinta jos rakastuu ja ensi huuman jälkeen kumppani onkin aivan eri kuin tavattaessa.
Edes ”alan ammattilainen” ei voi tietää onko ”asiakkaalla” hyvät vai pahat mielessä. Seksityöläinenkin voidaan raiskata. Tosin hän tietää ”ammatin” vaarat mutta silti.
Onko siis ainoa oikea valinta istua kotona 24/7 kun työmatka tai koulumatkakin voi olla vaarallinen.
Eihän mies ole koskaan se syyllinen vaikka hän ei ymmärrä mitä sana
EI tarkoittaa. Se on EI.
Vain nainen syyllistetään.

Nykypäivänä tosin on kyllä ihan terveellistä miettiä missä ja miten liikkuu mutta ei valinta aina ole kuten miehet sen ajattelee.
Sittenkin vielä vaikka on aikuinen niin silti voi vahingossa valita väärin. Väärä paikka, väärä aika, väärät vaatteet. Näitä riittää.
Olisiko aika ottaa myös naisen näkökulma huomioon.

Eipä tässä enempää saarnaa kun miehen näkökulma eroaa niin paljon naisen näkökulmasta.
Yksi tapaus – kaksi eri tarinaa.
Silti yksi elämä tuhottu.

Sanonkin tässä kaikille naisille. Ikään, rotuun tai ulkonäköön tai jopa siviilisäötyyn kantaa ottamatta. Pitäkää puolenne.
Älkää antako miesten kävellä ylitse.
Olkaa rohkeita. Ei ole mitään hävettävää mutta olkaa silti rehellisiä. Muille ja itsellenne.

Maailma syyllistää mutta te itse tiedätte totuuden.