Ottawan sopimus, joka astui voimaan vuonna 1999, kieltää jalkaväkimiinojen valmistuksen, käytön, varastoinnin ja siirron. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2011 ja sitoutui tuhoamaan varastoidut miinansa vuoteen 2016 mennessä. Sopimus on saanut laajaa kansainvälistä tukea.
Suomen liittyminen Natoon ja osallistuminen Ukrainan sotaan on heikentänyt huomattavasti turvallisuustilannetta Suomessa ja on herättänyt keskustelua brutaalien jalkaväkimiinojen tarpeellisuudesta Suomelle.
Viime päivinä keskusteluun on antanut panoksensa useat poliitikot. Erityisen mielenkiintoisen kannanoton esitti kansanedustaja Päivi Räsänen (KD), joka ehdotti X.com -palvelussa, että Suomen tulisi arvioida brutaalia jälkeä taistelukentillä aiheuttavien jalkaväkimiinojen tarpeellisuutta ja harkita irtautumista Ottawan sopimuksesta. Räsäsen mukaan jalkaväkimiinoja voitaisiin käyttää Suomessa ”vastuullisesti”. Lisäksi hän muistutti, että Kristillisdemokraatit ovat esittäneet vastaavaa aiemminkin.
”Nyt olisi syytä tehdä pikainen arvio maamiinojen tarpeesta ja Ottawan sopimuksesta irrottautumisesta. Tätä on KD ehdottanut jo aiemminkin. Suomessa osattaisiin käyttää niitä vastuullisesti.” -Päivi Räsänen toteaa
Vastuullinen käyttö – mitä se tarkoittaa?
Mediamaailma yritti tavoittaa Räsästä, sekä puhelimitse, että viesteillä saadakseen häneltä vastauksen siihen, mitä hän tarkoittaa vastuullisella jalkaväkimiinojen käytöllä, sekä onko hänen mielestään kristillistä tapaa käyttää jalkaväkimiinoja. Valitettavasti Päivi Räsänen ei vastannut yhteydenottoihin tämän artikkelin julkaisuhetkeen mennessä. Tämä jättää avoimeksi kysymyksen siitä, mitä vastuullisella käytöllä tarkalleen tarkoitetaan ja miten se soveltuu brutaaleihin jalkaväkimiinoihin, joiden käyttöä säätelevät paitsi kansainväliset sopimukset myös eettiset näkökohdat.
Jani Kokko: Jalkaväkimiinat kustannustehokkaita
Toinen huomionarvoinen ääni keskustelussa oli Kansanedustaja Jani Kokko (SDP), joka kommentoi x.com-palvelussa:
”Niin kauan kun Venäjällä on jalkaväkeä, niin Suomella täytyy olla jalkaväkimiinoja, mikäli yhtä kustannustehokasta järjestelmää ei ole mahdollista saada.”
Kokko perusteli jalkaväkimiinojen käyttöä niiden kustannustehokkuudella maanpuolustuksessa. Myös häneen Mediamaailma yritti olla yhteydessä kysyäkseen mitä Kokko tarkoittaa jalkaväkimiinojen kustannustehokkuudella?
Emme saaneet vastausta Kokoltakaan, mutta hänen viestinsä kuvastaa näkemystä, jossa miinoja pidetään strategisesti merkittävänä ja taloudellisesti edullisena ratkaisuna tai mahdollisimman suuria miehistötappioita vastapuolelle aiheuttavina.
Eettiset ja käytännölliset haasteet
Jalkaväkimiinojen käytön puolustajat korostavat niiden tehokkuutta ja pelotearvoa, mutta kriitikot muistuttavat niiden aiheuttamista siviiliuhreista, myös vuosia konfliktien päättymisen jälkeen. Ottawan sopimuksen tavoitteena onkin suojella siviilejä ja edistää inhimillistä turvallisuutta. Suomessa jalkaväkimiinojen poistamisesta on korvattu mm. älykkäämmillä ja hallittavammilla miinoitteilla. Puolustusvoimien mukaan järjestelmät vastaavat nykyisiä turvallisuustarpeita, vaikka niistä onkin eriäviä näkemyksiä.
Poliitikkojen ulostulot tarvitsevat tarkempaa määrittelyä
Vaikka emme saaneet vastauksia Räsäseltä tai Kokolta, heidän kommenttinsa ovat nostaneet esiin aiheen, joka jakaa mielipiteitä niin eettisestä kuin sotilaallisesta näkökulmasta. On selvää, että aiheeseen liittyvät argumentit tarvitsevat tarkempaa määrittelyä ja perusteluja, jotta keskustelua voidaan jatkaa rakentavasti.
Jää nähtäväksi, herättävätkö ulostulot aiheeseen liittyen konkreettisia toimenpiteitä tai linjauksia Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.
Lähteet: Päivi Räsänen x.com, Jani Kokko x.com
GIPHY App Key not set. Please check settings