Paavo Väyrynen käsittelee tuoreessa X-kirjoituksessaan Euroopan turvallisuuspolitiikan nykytilaa ja Ukrainan sodan taustoja. Väyrysen mukaan keskustelu Venäjän uhasta ja Naton puolustusmenojen korottamisesta ei perustu kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen, vaan osittain väärinymmärrettyyn Venäjän toimintaan ja geopoliittisiin maneereihin.
Väyrynen muistuttaa, että Venäjän toiminnan ymmärtäminen ei tarkoita sen hyväksymistä, vaan sen tavoitteena on luoda parempia ennusteita tulevaisuuden kehitykselle. Naton päätös kasvattaa puolustusmenojaan, erityisesti Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainassa, perustuu pelkoon Venäjän laajentumishaluista. Väyrynen kuitenkin kyseenalaistaa tämän lähestymistavan ja tuo esiin, että Venäjän hyökkäys ei ole suoraan osoitus siitä, että Venäjä haluaisi hyökätä Naton jäsenmaihin.
Väyrynen tarkastelee Ukrainan sodan taustoja, erityisesti vuoden 2014 vallankaappausta, jonka jälkeen Ukrainassa nousi esiin Venäjää provosoivia päätöksiä. Näihin kuului muun muassa Krimin liittäminen Venäjään ja Donbassin alueen sisällissota. Vaikka Minsk II -sopimus toi toivoa rauhasta, sen epäonnistuminen ja Ukrainan johdon kieltäytyminen sen täytäntöönpanosta syvensi konfliktia. Väyrynen toteaa, että Yhdysvaltojen ja Britannian kaatoessa vuoden 2022 Turkin välityksellä neuvotellun aseleposopimuksen tilanne kärjistyi entisestään.
Väyrynen painottaa, että Euroopan on nyt valittava rauhan ja yhteistyön polku. Hän viittaa ETYK:iin (Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi) ja sen ihanteisiin, jotka mahdollistivat Neuvostoliiton hajoamisen ja Venäjän uudistumisen. Väyrynen uskoo, että Euroopan tulevaisuus on löydettävissä yleiseurooppalaisen yhteistyön ja yhdentymisen kautta, eikä lisäämällä jännitteitä ja varustelua.
Väyrysen mukaan Ukrainan sodan puhkeaminen ja sen jatkuminen eivät tue tulkintaa Venäjän uhasta Naton jäsenmaita kohtaan. Hän kritisoi myös Suomen ja muiden EU-maiden aseistautumista ja korostaa, että Suomen puolustuskyky perustuu asevelvollisuuteen, joka ei näy Naton BKT-laskelmissa.
Lopuksi Väyrynen korostaa, että Eurooppa voi ja sen tulisi palata rauhan ja yhteistyön tielle, mikäli konflikti Ukrainassa saadaan ratkaistua.
Väyrysen tulisi vain kannella presidentinvaaleista oikeuskanslerille, niin saataisiin uudet vaalit.
Suomen presidentinvaalit oli selvästi laittomat.
Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen KHO:2009:39 mukaan, jos vaaliviranomaiset ovat antaneet puutteellista tietoa, ja se on voinut vaikuttaa vaalitulokseen, niin vaalit on laittomat ja ne on uusittava.
Vaaliviranomaiset antoivat puutteellista tietoa siitä milloin vaalikortit piti viimeistään toimittaa.
Vaaliviranomaiset kertoivat näin Vaalit.fi sivuilla:
12.12.2023:
Ehdokashakemukset viimeistään jätettävä Helsingin vaalipiirilautakunnille 12.12.2023.
https://vaalit.fi/aikataulut-presidentinvaalissa
Ehdokaskandidaatit Väyrynen ja Huhtasaari ja YLE ja Helsingin Sanomat ovat ymmärtäneet sen niin että myös vaalikortit on jätettävä 12.12.2023 mennessä.
YLE
12.12.
Kannattajakorttien viimeinen jättöpäivä on tänään.
https://yle.fi/a/74-20064595
TODELLISUUDESSA:
Vaikka todellisuudessa riittää että vaalikortit olisi toimittanut 20.joulukuuta mennessä.
Helsingin sanomat 12.12:
Jätettyä hakemusta voi nimittäin täydentää ehdokasasettelun vahvistamiseen asti, vaalipiirilautakunnasta kerrotaan.
Ehdokasasettelu vahvistetaan 21. joulukuuta.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010052159.html
Jos Väyrynen ja Huhtasaari olisivat ajoissa tienneet, että todellisuudessa vaalikorttien keräämiseen on aikaa 20.12 asti, eikä vain 12.12 asti, niin he olisivat ehkä mm.
suunnitelleen ja mainostaneet puhe tilaisuuksia 20.12 asti, joissa olisivat keräänneet kortteja
sijoittaneet enemmän vaalibudjettiin, koska todennäköisyys päästä ehdokkaaksi olisi ollut suurempi
Ehkä joku muukin olisi alkanut oyrkimään presidentiksi, jos olisi tiennyt että korttien keräämiseen on aikaa 20.12 asti eikä 12.12 asti.
Ehdokkaille annettiin puutteellista tietoa ja se oli voinut vaikuttaa vaalitulokseen.
Presidenvaalit oli siksi laittomat, ja ne on uusittava.
Helsingin sanomat 28.1:
PRESIDENTINVAALEISSAKIN on tosin niin sanotun ylimääräisen muutoksenhaun mahdollisuus. Korkeimmalta hallinto-oikeudelta voi hallinto-oikeudenkäyttölaissa säädetyllä tavalla hakea lainvoimaisen päätöksen eli tässä tapauksessa vaalituloksen purkua, kertoo Jääskeläinen
.https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010150431.html
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 118 § nojalla vaalituloksen purkua voi hakea 5 vuoden ajan, ja myös Oikeuskansleri voi hakea sitä.
—