Maalittaminen ja kansalaisten turvallisuus: Näin tarkistat oletko itse maalituslistalla – Ohjeet arikkelin lopussa 

Uudet haasteet digitaalisessa aikakaudessa.

Viime vuosina keskustelu maalittamisesta, eli yksilöiden tai ryhmien tahallisesta häirinnästä ja uhkaamisesta, on noussut keskiöön yhteiskunnallisessa keskustelussa. Erityisesti sosiaalisen median ja muiden digitaalisten alustojen myötä tämä ilmiö on saanut uusia ulottuvuuksia. Esimerkiksi X-palvelussa on kerätty nimilistoja, joilla on kansalaisten nimiä, joiden väitetään olevan vaaraksi Suomelle. Näiden listojen perusteet vaihtelevat, mutta usein ne liittyvät voimakkaasti poliittisiin näkemyksiin, kuten vihreän agendan vastustamiseen.

Maalittamisen taustalla voi olla pelko, erimielisyydet tai halu vaikuttaa keskustelun suuntaan, mutta se tuo mukanaan vakavia seurauksia. Yksilöiden turvallisuus ja hyvinvointi vaarantuvat, ja keskustelukulttuuri polarisoituu entisestään. On tärkeää pohtia, miten voimme suojella demokraattisia arvoja ja kunnioittaa erilaisia näkökulmia ilman, että yksilöitä maalitetaan tai uhkaillaan.Tässä artikkelissa tarkastelemme maalittamisen ilmiötä, sen syitä ja seurauksia sekä keinoja, joilla voimme yhdessä torjua tätä ongelmaa ja edistää avointa, kunnioittavaa keskustelua.

Listalle joutuminen voi tapahtua monista syistä. Yksi keskeisimmistä syistä on poliittiset näkemykset. Ihmiset, jotka ilmaisevat mielipiteitään, kuten vihreästä politiikasta, maahanmuutosta tai Ukrainan sodasta, voivat herättää vastustusta. Erityisesti Ukrainan sodan yhteydessä ne jotka yrittävät ymmärtää Venäjän toimintaa ja haluavat pitää Suomen irti Ukrainan sodasta joutuvat kohteeksi “Putinin trollina”.

Listalle joutuminen voi perustua virheellisiin tai kontekstista irroitettuihin tietoihin, jotka luovat väärän käsityksen yksilön toiminnasta. Vaikka mielipide on todellinen, se aiheuttaa vastapuolella niin voimakkaan reaktion, että ihmisiä laitetaan laittomille “mustille listoille”. Siis aivan 1920-1930-luvun taitteen pimeiden vuosien tyyliin. Tämän päivän maalitus tapahtuu ääriliikkeiden toimesta oikealta ja vasemmalta, sekä jopa median edustajat syyllistyvät tähän.

Anonymiteetti sosiaalisessa mediassa voi vähentää vastuullisuuden tunnetta ja rohkaista häirintään, mikä tekee maalittamisesta helpompaa. Erityisesti silloin, kun arvot ja uskomukset eroavat radikaalisti. Vihamielisyys voi kasvaa ja johtaa maalittamiseen. Kunnioittava keskustelukulttuuri on avainasemassa yksilöiden suojelemiseksi tällaisilta listoilta.

Maalittamisen ilmiö on saanut viime vuosina uusia muotoja, ja se muistuttaa monella tapaa menneitä ”muilutuksia”, joissa yksilöitä tai ryhmiä pyrittiin syrjimään tai vaientamaan voimakkaasti. Nykyään ”muilutuksen” kohteena ovat usein poliittisesti aktiivisesti kantaa ottavat henkilöt,. Nämä henkilöt kokevat usein, että heidän mielipiteensä ja näkemyksensä saavat osakseen voimakasta vastustusta, ja heitä kohdellaan yhteiskunnassa epäluuloisesti tai jopa vihamielisesti.

Maalittaminen kohdistuu myös usein ryhmiin ja poliittisiin yhteisöihin ja järjestöihinTässä kontekstissa on tärkeää ymmärtää, että maalittaminen ja ”muiluttaminen” eivät vain vaikuta yksilöihin, vaan ne heikentävät myös yhteiskunnallista keskustelua ja demokratian perusarvoja. Erityisesti silloin, kun erilaiset näkemykset hylätään tai demonisoidaan. Tästä syntyy vaarallinen ilmapiiri. Maalittaminen ja ”muiluttaminen” voivat johtaa vakavampiin seurauksiin, mukaan lukien mahdolliset poliittiset vainot, jopa murhat, sekä ylilyönnit, jotka uhkaavat yksilöiden turvallisuutta ja hyvinvointia. Kun tietynlaista ajattelua tai poliittista näkemystä pidetään uhkana, voi syntyä tilanne, jossa yksilöitä ei ainoastaan pyritä vaientamaan sanallisella kritiikillä, vaan heitä uhataan myös fyysisesti.

Väkivaltaiset ylilyönnit voivat olla yksilöllisiä tai organisoituja, ja ne saattavat kohdistua paitsi “muilutuksen” kohteisiin myös heidän läheisiinsä. Esimerkiksi, kun sosiaalinen media mahdollistaa vihapuheen leviämisen, se voi johtaa tilanteisiin, joissa ääriryhmät hyökkäävät toisinajattelijoita kohtaan. Näin ollen keskustelu ei rajoitu vain sananvapauden rajoittamiseen, vaan siihen liittyy myös konkreettinen uhka yksilöiden turvallisuudelle.

On myös syytä pohtia, kuinka tällaiset ilmiöt vaikuttavat laajemmin yhteiskuntaan. Kun ihmiset pelkäävät tuoda esiin mielipiteitään, se rajoittaa demokratian toteutumista ja yhteiskunnallista keskustelua. On tärkeää edistää kulttuuria, jossa erilaisuus on sallittua ja keskustelu on kunnioittavaa. Tämä edellyttää myös aktiivista puuttumista vihapuheeseen ja väkivallan uhkiin. Maalitusta taphtuu äärilaidoilta, niin vasemmalta kuin oikealta. Yhteiskunnallisen rauhan kannalta on olennaista, että kaikki osapuolet sitoutuvat laillisiin ja kunnioittaviin keskustelutapoihin. Laittomat teot ja maalittaminen eivät saa olla hyväksyttäviä keinoja erilaisten näkökulmien esittämisessä. On tärkeää, että mahdolliset rikkomukset tutkitaan ja että yhteiskunta keskustelee rakentavasti, jotta rauha ja demokratia voidaan turvata.

X:ssä voit tarkistaa, millä listoilla olet seuraavasti:

Avaa X ja siirry profiiliisi:

1. Klikkaa vasemmassa valikossa profiilisi kuvaa tai nimeä. Valitse ”Listat”: Profiilisivullasi on välilehti nimeltä ”Listat”. Klikkaamalla sitä näet kaikki listat, joihin olet itse lisätty.
2. Tarkista luomasi listat: Samalta välilehdeltä voit myös nähdä omat luomasi listat
3. Tarkista ilmoitukset: Jos joku on lisännyt sinut listalle, saatat saada ilmoituksen siitä.Jos haluat tarkistaa, kenen listoilla olet, klikkaa tiettyä käyttäjää ja katso heidän listojaan. Jos he ovat lisänneet sinut johonkin, se näkyy siellä.