Euroopan suurista joista on löydetty ”hälyttäviä” määriä mikromuovia, kertovat tutkijat maanantaina 7. huhtikuuta 2025 Phys.org sivustolla julkaistussa tutkimuksessa. Tämä laaja-alainen tutkimusprojekti paljastaa, että mikromuovit ovat levinneet laajasti Euroopan vesistöihin, aiheuttaa huolta ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta.
Tutkimuksessa kerättiin näytteitä yhdeksän Euroopan suurimman joen suistoista: Elbe, Ebro, Garonne, Loire, Rhône, Rein, Seine, Thames ja Tiber. Näytteitä ottivat 40 kemistiä, biologia ja fyysikkoa 19 eri tutkimuslaboratoriosta. Tutkijat kulkivat jokien suistoista yläjuoksulle aina ensimmäiseen suureen kaupunkiin asti kartoittamaan mikromuovien esiintymistä. ”Mikromuovit ovat pienempiä kuin riisinjyvä”, selitti Alexandra Ter Halle, kemisti CNRS-tutkimuslaitoksesta Toulousesta, joka osallistui analyysiin.
Vaikka Euroopan jokien mikromuovipitoisuudet eivät yllä maailman saastuneimpien jokien tasolle – kuten Keltainen joki, Jangtse, Mekong, Ganges, Niili, Niger, Indus, Amur, Pearl ja Hai, joissa on mitattu jopa 40 mikromuovia kuutiometrissä – tilanne on silti huolestuttava. Nämä maailman saastuneimmat joet sijaitsevat maissa, joissa tuotetaan eniten muovia tai käsitellään muovijätettä, mutta Euroopan tilanne osoittaa, että ongelma on globaali.
Tutkimukset tunnistivat useita mikromuovien lähteitä Euroopan joissa. Näihin kuuluvat muun muassa synteettiset tekstiilikuidut, jotka irtoavat vaatteista pesun aikana, sekä mikromuovit, jotka vapautuvat autonrenkaista tai muovipullojen korkkeja avattaessa. Nämä arkipäiväiset toiminnot, kuten pyykinpesu tai pullon avaaminen, ovat osaltaan vastuussa mikromuovien leviämisestä vesistöihin. Lisäksi jätevesien käsittelyjärjestelmät eivät aina pysty suodattamaan näitä pieniä hiukkasia, mikä pahentaa ongelmaa.
Mikromuovit ovat alle 5 millimetriä kooltaan olevia muovihiukkasia, jotka voivat kulkeutua vesistöistä eläimiin ja lopulta ihmisiin ravintoketjun kautta. Ne ovat jo aiemmin herättäneet huolta, sillä mikromuoveja on löydetty muun muassa ihmisten aivoista, keuhkoista ja jopa äidinmaidosta. Vaikka niiden pitkäaikaisvaikutuksia ihmisten terveyteen ei vielä täysin tunneta, tutkijat ovat varoittaneet, että mikromuovit voivat toimia kantajina muille myrkyllisille aineille, kuten raskasmetalleille ja orgaanisille saasteille, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi syöpää tai kehityshäiriöitä.
Ympäristön kannalta mikromuovit uhkaavat vesistöjen ekosysteemejä. Ne voivat vahingoittaa kaloja ja muita vesieliöitä, jotka erehtyvät syömään muovihiukkasia, ja häiritä ravintoketjua. Lisäksi mikromuovit voivat kulkeutua maatalousalueille jokien kautta, mikä voi vaikuttaa viljelykasveihin ja sitä kautta ruoantuotantoon.
Vaikka Euroopan tilanne ei ole yhtä kriittinen kuin maailman saastuneimmissa joissa, tutkijat korostavat, että mikromuoviongelma on globaali ja vaatii kiireellisiä toimia. Mikromuovien lähteiden moninaisuus – aina tekstiileistä ja autonrenkaista arkipäiväisiin muovituotteisiin – osoittaa, että ratkaisujen on oltava monitahoisia. Kuluttajien on oltava tietoisempia valinnoistaan, mutta myös teollisuuden ja jätehuollon on otettava vastuuta mikromuovipäästöjen vähentämiseksi.
Tutkijat peräänkuuluttavat tiukempia säädöksiä muovituotteiden käytölle ja parempia jätevesien käsittelymenetelmiä, jotka pystyvät suodattamaan mikromuovit tehokkaammin. Lisäksi tarvitaan lisää tutkimusta mikromuovien vaikutuksista sekä ympäristöön että ihmisten terveyteen, jotta ongelman laajuus voidaan ymmärtää ja torjua paremmin.
Euroopan suurten jokien mikromuovisaaste on hälyttävä muistutus siitä, kuinka syvälle muoviongelma on juurtunut ympäristöömme. Vaikka tilanne ei ole vielä yhtä vakava kuin maailman saastuneimmissa joissa, se on selvä varoitus siitä, että toimiin on ryhdyttävä nyt. Mikromuovit eivät ole vain ympäristöongelma, vaan myös potentiaalinen uhka ihmisten terveydelle ja globaalille ekosysteemille. Tämä tutkimus korostaa tarvetta yhteisille ponnisteluille, jotta voimme suojella vesistöjämme ja tulevaisuuttamme.
GIPHY App Key not set. Please check settings