THL:n tilastot kertovat että nuorten mielenterveysperusteiset käynnit julkisessa terveydenhuollossa ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina. Vuonna 2023 raportoitiin noin 1,5 miljoonaa mielenterveysperusteista tutkimus- ja hoitokäyntiä 7–22-vuotiailla nuorilla, ja hoitoa haki yhteensä noin 175 000 nuorta.
Perusterveydenhuollon rooli vahvistuu
Perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut merkittävästi. Vuodesta 2020 lähtien mielenterveyskäyntien määrä on noussut 18 prosenttia ja asiakkaiden määrä peräti 44 prosenttia. Samalla psykiatrian erikoissairaanhoidon asiakasmäärät ovat pysyneet ennallaan.
”Kehityssuunta on oikea. Lähipalveluita tulee edelleen vahvistaa, jotta lapset ja nuoret saavat apua mielenterveysasioissa helpommin. Samalla erikoissairaanhoito voi keskittyä vaikeammin oireilevien hoitoon”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.
Nuorten mielenterveyspalveluiden käyttö yleistä
Mielenterveysperustaiset käynnit ovat lapsuudessa yleisempiä pojilla, mutta nuoruusiässä korostuvat tyttöjen hoitokäynnit. Erityisesti 18–22-vuotiaiden naisten osuus on kasvanut merkittävästi: vuonna 2023 jopa 31 prosenttia tämän ikäryhmän naisista kävi mielenterveysperusteisessa hoidossa, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 24 prosenttia.
”Nuoret ovat saaneet mielenterveyspalveluja aiempaa enemmän, mutta myös kysyntä on kasvanut. Palveluiden kehittämisessä on tärkeää varmistaa, että tehokkaita hoitomenetelmiä on saatavilla”, Aalto-Setälä toteaa.
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lastensuojeluun sijoitetut lapset ja nuoret, joiden mielenterveyskäynnit ovat huomattavasti yleisempiä kuin muilla samanikäisillä.
Terapiatakuulaki vahvistaa palveluiden saatavuutta
Tilanteen helpottamiseksi uusi terapiatakuulaki astuu voimaan 1. toukokuuta 2025. Laki edellyttää, että lasten ja nuorten mielenterveyshoidossa lyhytpsykoterapia tai muu psykososiaalinen interventio on aloitettava viimeistään kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta.
”Uudistus on hyvinvointialueille haastava, mutta niille on annettu erillisrahoitus osaamisen lisäämiseksi. THL arvioi erityisesti sitä, paraneeko lasten ja nuorten mielenterveyshoidon yhdenvertaisuus”, kertoo THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta.
THL:n tilastot auttavat hyvinvointialueita kohdentamaan resursseja oikeisiin palveluihin ja varmistamaan, että apua tarvitsevat nuoret saavat asianmukaista hoitoa ajoissa.
Epävarmuuden lisääntyminen yhteiskunnassa heijastuu tietenkin eniten ihmistaimiin.