in ,

Onko EU Democracy Shield sensuurin tuleva katto-organisaatio?

Euroopan unioni on viime vuosina rummuttanut äänekkäästi ”EU Democracy Shieldin” (Eurooppalainen demokratia kilpi) puolesta, markkinoimalla sitä ylevänä hankkeena, joka suojelee kansalaisia disinformaatiolta ja ulkoisilta uhkilta. Organisaatio perustettiinkin Euroopan parlamentin päätöksellä 18. joulukuuta 2024, jolloin sen koostumus, vastuut ja toimikausi määriteltiin. Komitean ensimmäinen kokous pidettiin 3. helmikuuta 2025.

Mutta entä jos tämä kiiltävä kilpi onkin pelkkä kulissi massiiviselle sensuurikoneistolle, joka on matkalla samaan pimeään suuntaan kuin Yhdysvaltain paljastunut valvonta- ja vaientamisjärjestelmä? Katsokaamme peiliin: Amerikan oikeusjärjestö America First Legal (AFL) on juuri kaivanut esiin asiakirjoja, jotka paljastavat karmivan totuuden USA:n valtion tukemasta sensuurista. EU:ssa ollaan vaarallisen lähellä samaa kohtaloa.

Yhdysvalloissa AFL:n äskettäin julkaisemat dokumentit ovat kuin suoraan dystooppisesta elokuvasta. Ne osoittavat, miten USAID (Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto) ja Global Engagement Center (GEC) – organisaatiot, joiden piti edistää kehitystä ja torjua ”ulkomaista disinformaatiota” – ovatkin uponneet syvälle sensuurin suohon. Yhteistyössä Britannian ulko- ja kehitystoimiston (FCDO) sekä mediayhtiöiden, kuten Poynterin ja NewsGuardin, kanssa ne rakensivat järjestelmän, joka tukahdutti amerikkalaisten ääniä ”misinformaation” ja ”disinformaation” varjolla. USAID:n sisäinen ”Disinformation Primer” jopa ylisti yksityisen sektorin sensuuristrategioita ja ehdotti niiden laajentamista. GEC, joka suljettiin joulukuussa 2024 kongressin tutkimusten jälkeen, käytti tekoälyä ja koneoppimista ”Misinformation Fingerprints” -projektissa seuratakseen ja hiljentääkseen ei-toivottuja narratiiveja – myös Yhdysvaltain rajojen sisällä.

Tämä ei ollut pelkkää ulkomaista propagandatorjuntaa, vaan järjestelmällistä puuttumista sananvapauteen. AFL:n seniorineuvonantaja Andrew Block totesi: ”USAID:n ja GEC:n kumppanuus on huono uutinen amerikkalaisille.” Ja mikä pahinta, Britannian hallitus oli mukana tässä pelissä, jakaen ”malli-informaatiota” koskevia tietoja Yhdysvaltain ulkoministeriön kanssa. Demokratian nimissä rakennettiin valvonnan verkosto, joka käänsi aseen omia kansalaisiaan vastaan.

Nyt katse kääntyy EU:hun. EU Democracy Shieldiä johtaa erityiskomitea (EUDS), jota vetää ranskalainen MEP Nathalie Loiseau. Sen tehtävänä on torjua ”ulkoista informaatiomanipulaatiota” ja suojella demokratiaa – kuulostaa tutulta, eikö? Kuten GEC:n tapauksessa, EU:n hanke nojaa tiiviiseen yhteistyöhön kansallisten viranomaisten, median ja teknologia-alan kanssa. Digital Services Act (DSA) ja AI Act ovat jo valmiina työkaluina, joilla voidaan suitsia ”haitallista sisältöä”. Mutta kuka määrittelee, mikä on haitallista? EU-komissio, joka on tunnettu taipumuksestaan ylhäältä alas -päätöksentekoon, vai kasvoton byrokraattien armeija?

USA:n paljastukset osoittavat, miten helposti ”disinformaation torjunta” muuttuu vallan välineeksi. EU:ssa on jo nähty merkkejä samasta kehityksestä: kansallisia populistiliikkeitä on leimattu ”uhkiksi demokratialle”, ja sosiaalisen median alustoja painostetaan poistamaan sisältöä EU:n ohjeistuksen mukaisesti. EUDS-komitean jäsenistä löytyy kokeneita poliitikkoja, kuten Sandra Kalniete ja Vasile Dîncu, mutta heidän taustansa eivät takaa, etteikö järjestelmä voisi lipsahtaa autoritaariseen suuntaan. Jos USA:ssa USAID ja GEC pystyivät naamioimaan sensuurin ”yleiseksi hyväksi”, miksi EU:ssa olisi toisin?

EU Democracy Shieldin retoriikka on kaunis: kansalaisten medialukutaitoa parannetaan, vaaleja suojellaan, ja ulkomaista häirintää torjutaan. Mutta USA:n tapaus paljastaa karun totuuden: tällaiset hankkeet voivat nopeasti muuttua työkaluiksi, joilla hiljennetään toisinajattelijat ja vahvistetaan vallanpitäjien narratiivia. AFL:n löytämät asiakirjat osoittavat, että USAID ja GEC toimivat mediayhtiöiden kanssa ”faktantarkistuksen” nimissä, mutta todellisuudessa ne rahoittivat verkostoa, joka leimasi epäsuotuisat mielipiteet vaarallisiksi. EU:ssa DSA:n alaiset alustat, kuten X ja Meta, ovat jo nyt velvoitettuja noudattamaan tiukkoja sisältösääntöjä – rangaistuksena jättisakot.

Kuvitellaanpa hetki: EUDS laajenee, ja pian meillä on ”Misinformation Fingerprints” -tyyppinen järjestelmä, joka seuraa eurooppalaisten somepostauksia reaaliajassa. Britannian FCDO:n kaltaiset ulkopuoliset toimijat tuodaan mukaan ”yhteistyön” nimissä, ja mediayhtiöt – ehkäpä EU-rahoitteiset ”luotettavat lähteet” – saavat tehtäväkseen ”ohjata” julkista keskustelua. Demokratian suojelemisesta tulee eliitin vallan suojelemista, ja kansalaiset jäävät koneiston rattaisiin.

USA:n esimerkki on varoitusmerkki. AFL:n paljastukset osoittavat, miten hyvää tarkoittavat instituutiot voivat muuttua sananvapauden vihollisiksi, kun valta ja teknologia kohtaavat ilman valvontaa. EU Democracy Shieldillä on kaikki ainekset samaan: keskitetty kontrolli, epämääräiset määritelmät ”disinformaatiosta” ja kyky laajentua kattojärjestöksi, joka sanelee, mitä saa sanoa ja ajatella. Jos emme kyseenalaista tätä nyt, saatamme pian herätä todellisuuteen, jossa demokratia on vain tyhjä sana – ja kilpi, joka piti suojella meitä, onkin vankila.

On aika avata silmät. EU:n on valittava: onko se kansalaistensa puolella vai toistaako se USA:n virheet entistä suuremmassa mittakaavassa? Historia ei anna anteeksi hiljaisuutta.

Vastaa

GIPHY App Key not set. Please check settings

Bitcoinin arvoituksellinen luoja Satoshi Nakamoto – nerokas visionääri vai pelkkä myytti?

Mediamoguli Vincent Bolloré haastetaan oikeuteen korruptiosta ja rahanpesusta Afrikassa