Paavo Väyrynen kertoo viestipalvelu X:ssä, että viime päivien uutiset Itämereltä heijastavat Suomen ja sen lähialueiden muuttuvaa asemaa kansainvälisessä politiikassa. Keskustelua herättävät erityisesti kaksi asiaa: Suomen päätös erota Barentsin euroarktisesta neuvostosta sekä epäilyt kiinalaisen rahtilaivan osallisuudesta Itämeren tietoliikennekaapeleiden vaurioihin. Väyrysen mukaan näillä tapahtumilla on yhteys Suomen aseman muutokseen suurvaltapolitiikan keskellä.
”Murheellinen päätös Barentsin neuvostosta”
Väyrynen suhtautuu kriittisesti Suomen päätökseen irtautua Barentsin euroarktisesta neuvostosta vuoden 2024 lopussa. Hän muistelee perustaneensa neuvoston vuonna 1993 ulkoministeriaikanaan Norjan Kirkkoniemellä. Neuvoston tarkoitus oli vahvistaa monenkeskistä yhteistyötä Venäjän kanssa arktisilla alueilla.
”Eikö Suomelle ole tärkeää pitää ovet auki yhteistyölle Venäjän kanssa, kun rauha Ukrainassa alkaa jo häämöttää?” hän kysyy viitaten siihen, että Suomi toimii ensi vuonna Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) puheenjohtajana. Hänen mukaansa Suomen tulisi pyrkiä liennytykseen eikä jännitteiden lisäämiseen.
Kiinan rooli Itämerellä herättää kysymyksiä
Samalla kun Suomi on liittynyt Natoon ja Itämerestä on tullut ”Naton sisämeri”, Väyrynen korostaa, että Kiina ei ole pelkkä sivustaseuraaja. ”Kiinan asema globaalina toimijana ja sen strateginen kumppanuus Venäjän kanssa tekevät Itämeren alueesta myös Kiinalle merkittävän,” hän toteaa. Väyrynen pohtii, miksi Kiina tekisi ”ilkeyksiä” Itämerellä, ja kysyy retorisesti, millaisia vihamielisiä toimia suurvallat kohdistavat toisiinsa heidän omilla lähialueillaan.
”Uuden kylmän sodan” seuraamukset Suomelle
Väyrynen varoittaa Suomen ajautumisesta osapuoleksi Yhdysvaltain ja sen liittolaisten sekä Kiinan ja Venäjän välisessä suurvaltakamppailussa. Hänen mukaansa Suomen Nato-jäsenyys ja osallistuminen Yhdysvaltain johtamaan pakotepolitiikkaan ovat aiheuttaneet taloudellisia tappioita, kuten suorien lentoyhteyksien katkeamisen kauko-itään. ”Jos Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen konflikti kärjistyy entisestään, Suomi kuuluu suurimpiin kärsijöihin,” hän varoittaa.
Väyrynen viittaa blogissaan myös Ähtärin pandoihin, jotka palautettiin Kiinaan ennenaikaisesti lentoyhteyksien ja yhteistyön heikentymisen vuoksi. Hän toivoo, ettei Kiina näe tätä epäystävällisenä tekona.
Väyrynen esittää, että Suomen ulkopolitiikan tulisi keskittyä jännitteiden lieventämiseen suurvaltojen välillä ja yhteistyösuhteiden säilyttämiseen niin Kiinan kuin Venäjän kanssa. Hän muistuttaa, että neutraali ja rakentava ulkopolitiikka on ollut Suomen vahvuus historian saatossa.
”Eikö meidän tulisi keskittyä rakentamaan siltoja sen sijaan, että poltamme niitä?” Väyrynen kysyy.
Suomen presidentinvaalit oli selvästi laittomat.
Mielestäni olisi hyvä jos Väyrynen kantelisinvaaleista Oikeuskanslerille ja vaatisi uusia vaaleja
Suomen presidentinvaalit oli selvästi laittomat.
Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen KHO:2009:39 mukaan, jos vaaliviranomaiset ovat antaneet puutteellista tietoa, ja se on voinut vaikuttaa vaalitulokseen, niin vaalit on laittomat ja ne on uusittava.
Vaaliviranomaiset antoivat puutteellista tietoa siitä milloin vaalikortit piti viimeistään toimittaa.
Vaaliviranomaiset kertoivat näin Vaalit.fi sivuilla:
12.12.2023:
Ehdokashakemukset viimeistään jätettävä Helsingin vaalipiirilautakunnille 12.12.2023.
https://vaalit.fi/aikataulut-presidentinvaalissa
Ehdokaskandidaatit Väyrynen ja Huhtasaari ja YLE ja Helsingin Sanomat ovat ymmärtäneet sen niin että myös vaalikortit on jätettävä 12.12.2023 mennessä.
YLE
12.12.
Kannattajakorttien viimeinen jättöpäivä on tänään.
https://yle.fi/a/74-20064595
TODELLISUUDESSA:
Vaikka todellisuudessa riittää että vaalikortit olisi toimittanut 20.joulukuuta mennessä.
Helsingin sanomat 12.12:
Jätettyä hakemusta voi nimittäin täydentää ehdokasasettelun vahvistamiseen asti, vaalipiirilautakunnasta kerrotaan.
Ehdokasasettelu vahvistetaan 21. joulukuuta.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010052159.html
Jos Väyrynen ja Huhtasaari olisivat ajoissa tienneet, että todellisuudessa vaalikorttien keräämiseen on aikaa 20.12 asti, eikä vain 12.12 asti, niin he olisivat ehkä mm.
suunnitelleen ja mainostaneet puhe tilaisuuksia 20.12 asti, joissa olisivat keräänneet kortteja
sijoittaneet enemmän vaalibudjettiin, koska todennäköisyys päästä ehdokkaaksi olisi ollut suurempi
Ehkä joku muukin olisi alkanut oyrkimään presidentiksi, jos olisi tiennyt että korttien keräämiseen on aikaa 20.12 asti eikä 12.12 asti.
Ehdokkaille annettiin puutteellista tietoa ja se oli voinut vaikuttaa vaalitulokseen.
Presidenvaalit oli siksi laittomat, ja ne on uusittava.
Helsingin sanomat 28.1:
PRESIDENTINVAALEISSAKIN on tosin niin sanotun ylimääräisen muutoksenhaun mahdollisuus. Korkeimmalta hallinto-oikeudelta voi hallinto-oikeudenkäyttölaissa säädetyllä tavalla hakea lainvoimaisen päätöksen eli tässä tapauksessa vaalituloksen purkua, kertoo Jääskeläinen
.https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010150431.html
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 118 § nojalla vaalituloksen purkua voi hakea 5 vuoden ajan, ja myös Oikeuskansleri voi hakea sitä.
—