Paavo Väyrynen: Keskustelivatko Yhdysvallat ja Venäjä syksyllä 2021 Nord Stream 2 -kaasuputken lisäksi myös Suomen Nato-jäsenyydestä?

Julkaisin viime sunnuntaina blogikirjoituksen, jossa kerroin, että presidentti Sauli Niinistö oli viikkoa aikaisemmin esitetyssä Juho-Pekka Rantalan TV-haastattelussa antanut yllättävää uutta tietoa Suomen Nato-jäsenyydestä. https://paavovayrynen.fi/2025/04/06/sauli-niinistolta-yllattavaa-uutta-tietoa-suomen-nato-jasenyydesta/

Aivan uutta oli esimerkiksi se, että Niinistö kertoi päätyneensä Nato-jäsenyyden hakemiseen samassa yhteydessä, kun hän helmikuun lopussa 2022 päätti hyväksyä tappavan aseistuksen antamisen Ukrainalle. Vireille Nato-jäsenyyden hakeminen oli pantu jo paljon aikaisemmin.

Niinistö kertoi, että ennen päätöstä tappavien aseiden luovuttamista ”oli keskusteltu hyvin tarkkaan muiden Pohjoismaiden, lähinnä Ruotsin ja Norjan kanssa, kuinka me reagoimme. Päädyttiin sitten siihen, että me lähetämme myös tappavaa aseistusta.”

Suomi ja Ruotsi ryhtyivät antamaan välittömästi Ukrainalle myös tappavaa aseistusta, Nato-maa Norja vasta vuoden 2024 alussa.

Muitakin paljastuksia haastatteluun sisältyi. Ne liittyivät erityisesti syksyn 2021 tapahtumiin, jolloin Suomen Nato-jäsenyyttä valmisteltiin.

Haastattelussa Sauli Niinistö puhui neuvotteluista, joita Yhdysvallat ja Venäjä kävivät sen jälkeen, kun Venäjän hyökkäyksen uhka Ukrainaan keväällä 2021 oli väistynyt.

Aikaisemmin olimme tienneet, että Sauli Niinistö oli keskustellut Glasgowin ilmastokokouksen yhteydessä marraskuun alussa presidentti Joe Bidenin kanssa.

Nyt Niinistö kertoi, mitä tietoja Biden oli hänelle Venäjän kanssa käytyjen neuvottelujen sisällöstä antanut. Esille olivat tulleet samat vaatimukset, jotka tulivat julkisiksi myöhemmin. Venäjä oli vaatinut, että länsimaiden aseistusta pitää vetää kauemmaksi sen rajoilta, eikä Nato saa enää laajentua itään päin.

Julkisiksi Venäjän vaatimukset tulivat puheessa, jonka presidentti Vladimir Putinin piti joulukuun 1. päivänä 2021 joukolle ulkovaltojen uusia suurlähettiläitä.

Myöhemmin ne sisältyivät niihin sopimusehdotuksiin, jotka Venäjä jätti 17.12. Yhdysvalloille ja Natolle.

Tämä osio Sauli Niinistön haastattelussa herättää kysymyksen, oliko Venäjän kanssa neuvoteltu myös niistä toimenpiteistä, joita Yhdysvallat keväällä 2021 kehitteli Venäjän painostamiseksi.

Tuolloin Yhdysvallat ryhtyi presidentti Joe Bidenin johdolla käynnistämään ”uutta kylmää sotaa”, jossa maailma jaetaan yhtäältä Kiinan ja Venäjän johtamiin autoritaarisiin maihin ja toisaalta Yhdysvaltain johtamiin demokraattisiin valtioihin.

Osana tätä hanketta Yhdysvallat kehitti yhteistyössä liittolaistensa kanssa vastatoimia, joihin ne ryhtyisivät, jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaan.

Washington Postin toukokuussa 2022 julkaisemien tietojen mukaan näihin pelotteisiin kuului Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys. Toinen pelote oli Saksalta hankittu sitoumus, jonka mukaan Nord Stream 2 –kaasuputkea ei oteta käyttöön, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan.

CIA:n johtajan Bill Burnsin marraskuun alussa 2021 toteutuneen Moskovan vierailuun liittyneestä uutisoinnista kävi ilmi, että kaasuputken sulkeminen oli ollut mukana Venäjän ja Yhdysvaltain välisissä keskusteluissa. 
Kun kaasuputki oli Yhdysvaltojen ja Venäjän keskusteluissa esillä, herää kysymys, oliko myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys.

Tähän viittaa sekin, että päätösten jälkeen Joe Biden pilkkasi Vladimir Putinia siitä, että Venäjä oli hyökkäyksellään aiheuttanut Naton laajentumisen.

Joka tapauksessa on ilmeistä, että Venäjä oli tietoinen suunnitelmasta Suomen ja Ruotsin liittymiseksi Natoon.

Tämä tekee ymmärrettäväksi sen, että Venäjä ehdotti sovittavaksi, että Ukrainan lisäksi Naton jäsenyys evättäisiin myös muilta mailta. Asiasta haluttiin neuvotella.

Suomessa tapahtumien järjestys on esitetty päinvastaisena: Nato-jäsenyyttä oli haettava sen vuoksi, että Venäjä ehdotti sopimusta sen estämiseksi. On sanottu, että meitä uhkasi Nato-option menettäminen.

Kun presidentti Sauli Niinistö ilmoitti presidentti Vladimir Putinille 14.5.2022, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, yhtenä perusteena esitettiin Venäjän loppuvuodesta 2021 esittämät “vaatimukset Natoon liittymisen estämisestä”.

Tietysti neuvotteluissa olisi voitu sopia myös option säilyttämisestä. Tätä mahdollisuuttahan Ukrainallekin ennen Venäjän hyökkäystä tarjottiin.

Vuoden 2022 alussa ei saatu aikaan neuvotteluja ja ”diiliä”, jolla sota olisi voitu välttää.

Nyt Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelevat sodan lopettamisesta ja keskustelevat myös sen ”juurisyistä”. Pöydällä ovat ilmeisesti myös Venäjän kolme vuotta sitten tekemät ehdotukset.