Paavo Väyrynen: Rauha vai vastakkainasettelu Euroopassa

Paavo Väyrynen käsittelee tuoreessa X-kirjoituksessaan Euroopan turvallisuuspolitiikan nykytilaa ja Ukrainan sodan taustoja. Väyrysen mukaan keskustelu Venäjän uhasta ja Naton puolustusmenojen korottamisesta ei perustu kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen, vaan osittain väärinymmärrettyyn Venäjän toimintaan ja geopoliittisiin maneereihin.

Väyrynen muistuttaa, että Venäjän toiminnan ymmärtäminen ei tarkoita sen hyväksymistä, vaan sen tavoitteena on luoda parempia ennusteita tulevaisuuden kehitykselle. Naton päätös kasvattaa puolustusmenojaan, erityisesti Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainassa, perustuu pelkoon Venäjän laajentumishaluista. Väyrynen kuitenkin kyseenalaistaa tämän lähestymistavan ja tuo esiin, että Venäjän hyökkäys ei ole suoraan osoitus siitä, että Venäjä haluaisi hyökätä Naton jäsenmaihin.

Väyrynen tarkastelee Ukrainan sodan taustoja, erityisesti vuoden 2014 vallankaappausta, jonka jälkeen Ukrainassa nousi esiin Venäjää provosoivia päätöksiä. Näihin kuului muun muassa Krimin liittäminen Venäjään ja Donbassin alueen sisällissota. Vaikka Minsk II -sopimus toi toivoa rauhasta, sen epäonnistuminen ja Ukrainan johdon kieltäytyminen sen täytäntöönpanosta syvensi konfliktia. Väyrynen toteaa, että Yhdysvaltojen ja Britannian kaatoessa vuoden 2022 Turkin välityksellä neuvotellun aseleposopimuksen tilanne kärjistyi entisestään.

Väyrynen painottaa, että Euroopan on nyt valittava rauhan ja yhteistyön polku. Hän viittaa ETYK:iin (Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi) ja sen ihanteisiin, jotka mahdollistivat Neuvostoliiton hajoamisen ja Venäjän uudistumisen. Väyrynen uskoo, että Euroopan tulevaisuus on löydettävissä yleiseurooppalaisen yhteistyön ja yhdentymisen kautta, eikä lisäämällä jännitteitä ja varustelua.

Väyrysen mukaan Ukrainan sodan puhkeaminen ja sen jatkuminen eivät tue tulkintaa Venäjän uhasta Naton jäsenmaita kohtaan. Hän kritisoi myös Suomen ja muiden EU-maiden aseistautumista ja korostaa, että Suomen puolustuskyky perustuu asevelvollisuuteen, joka ei näy Naton BKT-laskelmissa.

Lopuksi Väyrynen korostaa, että Eurooppa voi ja sen tulisi palata rauhan ja yhteistyön tielle, mikäli konflikti Ukrainassa saadaan ratkaistua.