Suomi julistautui itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917, kun Suomen eduskunta päätti itsenäisyysselonteon. Taustalla oli Venäjän keisarikunnan heikentyminen ja ensimmäisen maailmansodan sekavat olosuhteet. Suomen itsenäistyminen ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, vaan se oli tulosta monimutkaisista poliittisista ja kansainvälisistä tekijöistä. Julistuksen jälkeen seurasi sisällissota, ja vasta Neuvostoliiton tunnustus vuonna 1918 sai lopullisesti vahvistettua Suomen itsenäisyyden.
Itsenäisyyspäivä on siis paitsi juhla itsenäisyyden saavuttamisesta, myös kunnianosoitus niille, jotka ovat taistelleet sen puolesta – sotiemme veteraaneille ja kaikille, jotka ovat antaneet panoksensa Suomen itsenäisyyden puolustamiseksi. Itsenäisyyspäivän juhlaa vietetään tänä päivänä monella eri tavalla: presidentinlinnan juhlaillallinen, kynttilät ikkunoissa ja lippu salkoon nostettuna ovat vain muutamia esimerkkejä suomalaisista perinteistä, jotka luovat yhteisöllisyyden ja kansallisen ylpeyden tunteen.
Kansallinen identiteetti ja juhliminen
Itsenäisyyspäivän juhla on tärkeä myös kulttuurisesta näkökulmasta. Se on hetki, jolloin suomalaiset voivat kokea yhteyttä kansakuntaan ja sen historiaan. Monille tämä on tilaisuus pohtia, mitä itsenäisyys tarkoittaa ja miksi se on niin tärkeää. Koko kansakunta, eri ikäluokat ja taustat, yhdistyvät tänä päivänä. Suomen itsenäisyyden juhliminen ja Suomen historian muistaminen on tänä päivänä ehkä tärkeämpää kuin koskaan. Suomen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että jokainen suomalainen pohtii itsenäisyyden merkitystä Suomelle, sekä pitää kansan yhtenäisyyttä vahvasti tavoiteltavassa arvossa, jotta kansallinen identiteetti paranisi.
Kritiikkiäkin itsenäisyyspäivä saa vuosittain. - Onko Suomi enää itsenäinen?
Vaikka Suomen itsenäisyyspäivä on kansallinen juhla, joka muistuttaa kansakunnan saavutuksista ja historiasta, on toki myös hyvä pohtia, onko Suomi nykyisin täysin itsenäinen valtio. Nykyisin vahvasti globalisoituneessa maailmassa monen valtion päätöksenteko on entistä enemmän sidoksissa kansainvälisiin sopimuksiin ja järjestöihin. Päätöksenteko on useissa asioissa myös ulkoistettu rajojen ulkopuolelle totaalisesti. Suomi on osa Euroopan unionia, ja EU:n jäsenenä maa on sitoutunut yhteisiin sääntöihin ja talouspoliittisiin linjauksiin, jotka rajoittavat sen kansallista päätösvaltaa.
EU:n jäsenyyden myötä Suomi on osallistunut yhteiseen politiikkaan muun Euroopan kanssa. Monilla poliittisilla alueilla Suomi ei voi tehdä täysin itsenäisiä päätöksiä, vaan ne on sovitettava EU:n normien ja muiden jäsenvaltioiden toiveiden kanssa. Tämä saattaa herättää kysymyksiä siitä, kuinka itsenäinen Suomi on todella EU:ssa, kun monet kansalliset valtiolliset päätökset tehdään yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa.
Toinen tekijä on turvallisuuspolitiikka. Suomi on ollut pitkään puolueeton maa, mutta nykyisin se on osa monia kansainvälisiä puolustusjärjestöjä. Suomessa on myös monia kansainvälisiä sopimuksia, jotka määrittävät sen puolustuspoliittista linjaa. Esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyys on herättänyt keskustelua siitä, kuinka pitkälle Suomi voi säilyttää puolueettomuutensa ja itsenäisen puolustuspolitiikkansa.
Lisäksi talouden globalisoituminen on lisännyt riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista ja kauppasopimuksista. Suomella on tiiviit taloussuhteet muihin maihin, ja kansainväliset kauppasopimukset vaikuttavat merkittävästi sen talouspolitiikkaan. Tämä tuo omat haasteensa Suomen päätöksentekoon ja rajoittaa sen kykyä tehdä täysin itsenäisiä taloudellisia ratkaisuja.
Itsenäisyyspäivän juhla on muistutus meille kaikille siitä, kuinka tärkeää on säilyttää oman maan arvot ja perinteet globalisoituvassa maailmassa, jossa itsenäisyyttä mitataan eritavoin, kuin ennen. Itsenäisyys on edelleen taistelemisen arvoista.
Mediamaailma toivottaa kaikille lukijoilleen hyvää Itsenäisyyspäivää
GIPHY App Key not set. Please check settings