Draamaa tiedetoimittajien huipulla – WFSJ:n puheenjohtajalle lähtöpassit vallankaappauksen merkeissä?
Kesäkuun alussa tiedetoimittajien maailmanjärjestössä (World Federation of Science Journalists, WFSJ) tapahtui yllättävä käänne: hallitus erotti puheenjohtajansa Harry Surjadin (Indonesia) ja varapuheenjohtajan äänestyksellä. Tilalle valittiin Ben Deighton (Britannia) uudeksi puheenjohtajaksi. Erottamisen taustalla oli syytöksiä johtamisen laiminlyönnistä, kokousten järjestämättä jättämisestä ja taloudellisen läpinäkyvyyden puutteesta. Surjadi ei ollut kutsunut hallitusta koolle joulukuun jälkeen eikä ollut päästänyt taloudenhoitajaa käsiksi yhdistyksen taloustietoihin. Tämä herätti hallituksessa huolta ja johti enemmistöpäätökseen syrjäyttää hänet.
Tilanne johti Surjadin vastustukseen, joka syytti hallitusta ”vihamielisestä vallankaappauksesta” ja kertoi, että hän oli itse pyrkinyt järjestämään kokouksia, mutta häntä oli estetty. Lisäksi hän väitti, että yhdistyksen sisällä kuohui poliittinen jännite globaalin etelän ja pohjoisen välillä. Surjadi piti myös hallitusta eturistiriitojen sotkemana ja kertoi, että yksi jäsenistä oli vaatinut lisää rahoitusta omaan projektiinsa.
Hämmentynyt jäsenistö ja oikeus vahvistaa päätöksen
Kun tieto erottamisesta levisi, se herätti hämmennystä WFSJ:n jäsenistössä. Useat jäsenet, kuten Euroopan tiedetoimittajajärjestön (EUSJA) puheenjohtaja, saivat sähköposteja molemmilta osapuolilta, jotka kertoivat omia näkemyksiään tilanteesta. Jäsenet olivat ymmällään siitä, ketä pitäisi uskoa. Kiista näytti repivän maailmanjärjestöä ja jättävän sen tulevaisuuden epävarmaksi. Lopulta WFSJ:n uusi hallitus vei asian oikeuteen Kanadassa, ja tuomioistuin vahvisti hallituksen päätöksen erottamisesta.
Tilanne näytti synkältä: maailmanlaajuisesti arvostetussa järjestössä, joka edustaa tuhansia tiedetoimittajia, oli puhjennut vakava kriisi, joka uhkasi järjestön yhtenäisyyttä ja uskottavuutta. Oliko kyse todella vallankaappauksesta, vai oliko Surjadi itse laiminlyönyt tehtävänsä?
Kaaoottinen kokous ja esitys sääntöjen rikkomisesta
Tilanteen rauhoittamiseksi uusi hallitus päätti järjestää online-kokouksen 5. heinäkuuta, jossa jäsenet voisivat äänestää uuden hallituksen mandaatista jatkaa toimintaansa. Kun kokouksen esityslista lähetettiin sähköpostitse vain päivää ennen kokousta, monet jäsenet, kuten EUSJA:n puheenjohtaja, kokivat tilanteen sekavaksi ja sääntöjen vastaiseksi. Yhdistyksen säännöissä edellytetään, että kokouskutsu on lähetettävä vähintään kuukautta ennen tapahtumaa, joten moni jäsen alkoi kyseenalaistaa äänestyksen laillisuutta.
Monet jäsenjärjestöt asettuivat vastustamaan kokouksessa tapahtuvaa äänestystä ja vaativat ensin selvyyttä tapahtumista ennen isoja päätöksiä. Kiistaa pahensi se, että eri jäsenyhdistysten edustajat olivat eri mieltä siitä, miten tilanteeseen tulisi suhtautua. Kokous oli hetkittäin kaoottinen, ja osa jäsenistä koki, ettei heidän mielipiteitään kuultu tarpeeksi. Vastalauseiden myötä päätettiin lopulta, että kokouksessa ei vielä äänestettäisi, vaan tilaisuus toimisi epävirallisena keskusteluna, jossa molemmat osapuolet saisivat esittää näkemyksensä.
Puheenjohtajan laiminlyönnit ja epäilyttävä taloudenpito
Kokouksessa uuden hallituksen edustajat toivat esiin, että Surjadi ei ollut vuoden aikana kutsunut hallitusta koolle eikä ollut päästänyt taloudenhoitajaa käsiksi yhdistyksen kaikkiin taloustietoihin, vaikka tämä on taloudenhoitajan tehtävä. Surjadi puolustautui väittäen, että häntä oli estetty ja sabotoitu. Hän kuitenkin epäonnistui vakuuttamaan jäsenet toiminnastaan, eikä pystynyt selittämään, miksi kokouksia ei ollut järjestetty. Kokouksessa myös paljastui, että Surjadi oli toiminut WFSJ:n edellisenä taloudenhoitajana, mikä herätti epäilyksiä siitä, miksi hän ei ollut päästänyt uutta taloudenhoitajaa tarkastelemaan yhdistyksen talousasioita.
Uuden puheenjohtajan, Ben Deightonin, mukaan yhdistyksen taloudellinen tilanne oli päässyt heikoksi, mutta kavalluksista tai vakavista väärinkäytöksistä ei ollut todisteita. Talousvaikeudet liittyivät siihen, että Surjadi oli maksanut WFSJ:n toimiston palkkakuluja projektirahoista, jotka oli tarkoitettu journalististen projektien tukemiseen. Tilanne oli johtanut siihen, että hallituksen oli ollut pakko puuttua asiaan ja vaihtaa johto.
Kansainvälisen yhdistystoiminnan haasteet
Vaikka kriisin aikana suuria väärinkäytöksiä ei tullut ilmi, tapaus paljasti selvästi, kuinka monimutkaista ja haasteellista kansainvälinen yhdistystoiminta voi olla. Eri maiden kulttuurilliset erot, poliittiset jännitteet ja taloudelliset intressit voivat vaikuttaa päätöksentekoon ja synnyttää erimielisyyksiä. Kansainvälisissä järjestöissä, joissa toimitaan usein vapaaehtoispohjalta ja rahoitus tulee lahjoituksista, henkilökemiat ja väärinkäsitykset voivat nopeasti kärjistyä kriiseiksi, kuten WFSJ:n tapauksessa kävi.
Vaikka Surjadi lopulta syrjäytettiin ja uusi hallitus jatkoi toimintaansa, kriisin jäljet tulevat pitkään vaikuttamaan WFSJ:n maineeseen. Järjestö, joka pyrkii edistämään tiedetoimittajien yhteistyötä ja tukemaan journalistisia projekteja, on joutunut kohtaamaan sisäisen valtataistelun ja oikeudenkäynnin, jotka ovat saattaneet horjuttaa sen uskottavuutta jäsenten silmissä.
Tulevaisuus kriisin jälkeen
WFSJ on ilmoittanut, että yhdistyksen talousraportti viime vuodelta toimitetaan jäsenille syyskuun loppuun mennessä, ja marraskuussa järjestetään vuosikokous, jossa äänestetään uusista hallituksen jäsenistä. Tulevaisuus näyttää silti epävarmalta, ja jäsenistö odottaa, miten yhdistys pystyy toipumaan kriisistä ja jatkamaan toimintaansa normaalisti. Tuleva maailmankongressi, joka on määrä järjestää Etelä-Afrikassa vuonna 2025, saattaa toimia ratkaisevana tekijänä järjestön maineen palauttamisessa ja yhtenäisyyden vahvistamisessa.
Lähde: tiedetoimittajat.fi
GIPHY App Key not set. Please check settings